Nykymaailmassa FreeSki:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiin FreeSki on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena. Sen vaikutus ulottuu kulttuuriselta, sosiaaliselta, poliittiselta ja taloudelliselta alueelta ja sillä on merkittävä vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme FreeSki:n kehitystä ja vaikutusta ajan mittaan sekä sen tulevaisuudennäkymiä ja haasteita nykymaailmassa.
Laskettelukeskus Freeski on talviurheilukeskus Ruokolahden Salosaaressa, neljän kilometrin päässä Rasilan keskustaajamasta ja 20 kilometrin päässä Imatran keskustasta.[1][2] Se on Joutsenon Myllymäen ja Rautjärven Konka Skin ohella yksi kolmesta Etelä-Karjalan laskettelukeskuksesta.[2]
Keskuksessa on kuusi valaistua laskettelurinnettä ja kolme hissiä. Pisin rinne on noin 500 metriä pitkä ja korkeusero suurimmillaan 70 metriä. Rinteet ovat vaikeusasteeltaan erittäin helppoja, helppoja, keskivaikeita ja vaikeita.[2] Kaksi rinteistä on muovattu lautailuun ja freestylehiihtoon sopiviksi ”streeteiksi”, joiden temppumaastoon kuuluvat reilit, boksit ja half-pipe.[2] Freeskin ympäristössä kulkevat maastohiihtoladut, jotka yhdistyvät kunnan latuverkkoon, sekä moottorikelkkareitti. Freeskin palveluihin kuuluvat muun muassa hiihtokoulu, suksihuolto, välinevuokraus, kahvio-ravintola ja kota omien eväiden valmistukseen.[2][3]
Ruokolahden FreeSkin rinteisiin avautui vuonna 2019 alamäkipyöräilyyn reittejä tarjoava Saimaa Bikepark, joka on auki kesäisin.[4]
Freeski toimi aiemmin nimellä Leijonarinteet, ja se oli kannattamattona suljettuna useita vuosia 2000-luvun alussa. Vuonna 2006 keskus avattiin uudella Ruokolahti Freeski -nimellä. Sen jälkeen hiihtokeskus on kehittynyt vauhdilla ja kerännyt runsaasti vierailijoilta.[2]