Golgin laite

Nykyään Golgin laite on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri alueilla. Tämä aihe on vuosien ajan saavuttanut merkittävää merkitystä herättäen asiantuntijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostuksen. Golgin laite:n merkitys on sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen vaikutukseen päätöksentekoon poliittisella, sosiaalisella ja taloudellisella tasolla. Siksi on olennaista ymmärtää perusteellisesti Golgin laite:een liittyvät näkökohdat, sen vaikutukset sekä sen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset. Siksi tässä artikkelissa käsittelemme kattavasti ja objektiivisesti Golgin laite:een liittyviä eri näkökohtia, jotta voimme tarjota selkeän ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Kaavakuva eläinsolusta ja sen osista: 1. Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen
Valkosolu läpivalaisuelektronimikroskoopin kuvassa. Golgin laite näkyvissä alhaalla puoliympyränmuotoisina mustina renkaina.

Golgin laite on tumallisten solujen kalvorakenteinen soluelin, joka osallistuu proteiinien muokkaamiseen lisäämällä niihin esimerkiksi hiilihydraattiryhmiä, jolloin syntyy glykoproteiineja. Golgin laitteen muita tehtäviä ovat eriterakkuloiden muodostaminen, eritettävän aineen pakkaaminen eriterakkuloihin, lysosomien kalvon muodostaminen sekä lysosomaalisten entsyymien valmistaminen. Lisäksi Golgin laite kuljettaa aineita solussa paikasta toiseen. Kasvisoluilla vastaavaa soluelintä kutsutaan myös diktyosomiksi.

Anatomisesti Golgin laite muodostuu lähinnä kalvorakenteista, joita kutsutaan sammioiksi eli sisternoiksi (lat. cisterna) Sisternoiden kupera puoli on kohti tumaa ja kovera kohti solukalvoa. Sen tuottamat glykoproteiinit ja muu aine näkyy mikroskoopissa lähinnä pieninä pisaramaisina muodostumina. RNA vaikuttaa osaltaan Golgin kalvoston kemiallisen toiminnan säätelyyn.

Nisäkkäiden maitorauhassoluissa eli alveolisoluissa Golgin laite muodostaa myös maidon laktoosin. Lähtöaineista glukoosi otetaan verenkierrosta ja galaktoosi syntetisoidaan alveolisolun sytoplasmassa. [1]

Camillo Golgi löysi Golgin laitteen vuonna 1897 ja raportoi löydöstään virallisesti 1898. Golgin laitteen olemassaolosta kuitenkin kiisteltiin vuosikymmenten ajan; se vahvistettiin vasta 1950-luvulla.[2]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Hurley, Walter L.: Lactose Synthesis Lactation Biology Website. 2007. Illinois'n yliopisto. Arkistoitu 3.3.2009. Viitattu 16.10.2008. (englanniksi)
  2. ↑ Life and Discoveries of Camillo Golgi

Aiheesta muualla