Välikokoinen säie
Tervetuloa artikkeliin Välikokoinen säie:stä, aiheesta, joka herättää kiinnostuksen miljoonissa ihmisissä ympäri maailmaa. Tässä postauksessa tutkimme perusteellisesti Välikokoinen säie:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Näillä linjoilla löydämme kiehtovia faktoja, analysoimme asiantuntijoiden mielipiteitä ja jaamme käytännön neuvoja niille, jotka haluavat syventää tätä jännittävää aihetta. Valmistaudu uppoutumaan tiedon ja löytöjen matkalle Välikokoinen säie:stä. Aloitetaan!
Välikokoiset säikeet muodostavat mikrotubulusten ja mikrofilamenttien kanssa solun tukirangan. Niiden tehtävä on tukea solun rakennetta ja tumaa, sekä lisätä solun kestävyyttä mekaanista rasitusta vastaan. Säikeet kiinnittyvät soluliitoksiin muodostaen tukevan verkoston solulimassa.
Rakenne
Välikokoiset säikeet muistuttavat rakenteeltaan lujia köysiä. Ne syntyvät polymeroimalla tiettyjä proteiineja.[1] Proteiineja on useita erilaisia ja ne voidaan jakaa sijainnin ja toiminnan perusteella neljään eri ryhmään taulukon mukaisesti. [2] Säikeet ovat läpimitaltaan 10 nm. Kaikkien monisoluisten eliöiden soluista löytyy ainakin yksi säietyyppi.[3] Säikeet kattavat suuren osan solun tilavuutta. Proteiinissa on alfakierteisiä osia, joiden ansiosta ne voivat kiertyä köysimäisiksi rakenteiksi. [4]
| Sijainti solussa | Solutyypit | |
|---|---|---|
| Keratiini | Solulimassa | Epiteelisoluissa |
| Vimentiini ja sen kaltaiset | Solulimassa | Lihassoluissa, hermoston gliasoluissa, ja tukikudoksessa |
| Neurofilamentit | Solulimassa | Hermosoluissa |
| Lamiinit | Tumassa | Tumakotelossa |
Merkitys
Välikokoiset säikeet lujittavat paitsi yksittäistä solua mekaanista stressiä vastaan, myös solukudosta, kun desmosomit yhdistävät vierekkäisten solujen säikeet vahvaksi verkostoksi[2]. Eri solutyypit ilmentävät niille tyypillisiä välikokoisia säikeitä. Niitä analysoimalla voidaan saada tietoa myös solun alkuperästä eliössä. Tätä käytetään esimerkiksi syöpätutkimuksissa.[5]
Lähteet
- Bruce Alberts, Dennis Bray, Karen Hopkin, Alexander Johnson, Julian Lewis, Martin Raff, Keith Roberts, Peter Walter: ”16”, Essential Cell Biology, s. 514. Garland science, 1998. ISBN 0-8153-2045-0
- Jyrki Heino, Matti Vuento: ”8”, Biokemian ja solubiologian perusteet, s. 210. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6