Hr1
Tässä artikkelissa tutkimme Hr1:n kiehtovaa maailmaa kattaen kaiken sen historiallisesta alkuperästä sen merkitykseen nykyään. _Var1 edustaa aihetta, joka on kiinnittänyt lukuisten alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden huomion herättäen kasvavaa kiinnostusta eri tiedon osa-alueita kohtaan. Seuraavilla riveillä tarkastelemme Hr1:n monia puolia ja ulottuvuuksia analysoimalla sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen vaikutusta eri yhteyksissä. Syvennymme sen syvään merkitykseen ja keskustelemme sen vaikutuksista ja vaikutuksista nykyiseen panoraamaan. Tämän yksityiskohtaisen tutkimuksen avulla pyrimme valaisemaan Hr1:tä ja syventämään sen olemusta tarjoamalla lukijalle rikastuttavan ja valaisevan näkökulman tähän jännittävään aiheeseen.
| Hr1 / P1 | |
|---|---|
 Hr1 1021 Rajamäellä museoajelulla. |
|
Perustiedot |
|
| Tyyppi | höyryveturi |
| Valmistaja | Lokomo, Tampella |
| Lukumäärä | 22 |
| Valmistusvuodet | 1937–1957 |
| Romutettu | 6 |
| Numerointi | 1000–1021 |
| Lempinimi | Ukko-Pekka |
Tekniset tiedot |
|
| Huippunopeus | 110 km/h |
| Paino | 155 t (tenderin kanssa) |
| Pituus | 22 250 mm |
| Pyörästö | 4-6-2 |
| Suurin akselipaino | 17,2 t |
| Pyörän halkaisija | 1 900 mm (vetopyörät) |
Raskas pikajunaveturi Hr1 (ennen vuoden 1942 nimiuudistusta P1), eli tuttavallisemmin Ukko-Pekka, oli Valtionrautateiden voimakkain henkilöliikenteen höyryveturi. Tyyppiä rakennettiin kaiken kaikkiaan 22 kappaletta Lokomon ja Tampellan konepajoilla vuosina 1937–1957. Veturin pyörästöjärjestys on 4-6-2 ja suurin sallittu nopeus 110 km/h. Veturin massa on 93 tonnia, mutta työkunnossa sen kokonaismassaa kasvattavat tämän lisäksi noin 63 tonnia vettä ja hiiltä.[1]
Hr1 muistuttaa suuresti saman aikakauden raskasta rahtijunaveturia Tr1 ”Risto”. Ulkoasultaan veturit muistuttavat toisiaan. Siinä missä "Ukko-Pekoissa" on kolme kookasta vetävää pyöräparia, ”Ristoissa” oli neljä akselia pienemmillä pyörillä. Ratkaisulla Tr1 pystyi vetämään raskaampia junia nopeuden kustannuksella.
Suomessa on jäljellä vielä kaksi Ukko-Pekka-veturia, joita voidaan käyttää liikennöintiin. Riihimäelle on sijoitettu Ukko-Pekka numero 1021. Sen omistaa VR. Kouvolassa säilytetään toista Ukko-Pekkaa, numeroltaan 1009. Kouvolan veturin toimintaa pyörittää Höyryveturimatkat 1009 -yhtiö[2], joka järjestää tilausajoja[3].
Hr1-vetureiden yksilötiedot
| Veturi # | Valmistaja | Valmistettu | Valm. # | Sijoitettu | Muuta |
|---|---|---|---|---|---|
| 1000 | Lokomo | 1939 | 129 | Haapamäki, Keuruu | |
| 1001 | 1937 | 119 | VR Hyvinkään konepaja | Alkuperäinen ”Ukko-Pekka” | |
| 1002 | 120 | Haapamäki, Keuruu | ”Ellen” | ||
| 1003 | 1939 | 130 | Halkaistu | ||
| 1004 | 131 | Museoajoja 1981–1990. Esiintyy elokuvassa Pikajuna pohjoiseen. | |||
| 1005 | 1940 | 132 | Mukana Kuurilan junaturmassa 15. maaliskuuta 1957. | ||
| 1006 | 1948 | 155 | Romutettu Haapamäellä syksyllä 2004. | ||
| 1007 | 156 | Romutettu Karjaalla tammikuussa 2012. | |||
| 1008 | 1948 | 157 | Ongar, Essex, Englanti | Esiintyy elokuvassa Ratavartijan kaunis Inkeri. | |
| 1009 | 158 | Veturitallit, Kouvola (17. marraskuuta 2012–[4]) | Höyryjuna-ajoja 1993 alkaen (Höyryveturimatkat 1009 Oy) | ||
| 1010 | 1949 | 159 | Haapamäki, Keuruu | ||
| 1011 | 160 | Transtech, Otanmäki, Kajaani | |||
| 1012 | Tampella | 1955 | 942 | Oulainen | Mukana Pajujärven junaturmassa vuonna 1968.[5] |
| 1013 | 1955 | 943 | Romutettu Haapamäellä syksyllä 2004. | ||
| 1014 | 1955 | 944 | Haapamäki, Keuruu | ||
| 1015 | 1955 | 945 | Romutettu Ruosniemessä 1986. | ||
| 1016 | 1955 | 946 | Enfield, Englanti | Ajokunnossa ”Lady Patricia” | |
| 1017 | 1955 | 947 | Romutettu Ruosniemessä 1986. | ||
| 1018 | 948 | ||||
| 1019 | 1955 | 949 | Haapamäki, Keuruu | ||
| 1020 | Lokomo | 1957 | 474 | Haapamäki, Keuruu (29. elokuuta 1987–) | Vaikka höyryaikakauden piti päättyä matkustajaliikenteessä 22. toukokuuta 1975, kaksi uusinta Ukko-Pekkaa (1020 ja 1021) otettiin kuitenkin vielä keväällä 1974 tilapäisesti matkustajajunakäyttöön rataosalle Seinäjoki–Vaasa. |
| 1021 | 475 | Pasila, Helsinki (14. heinäkuuta 1994 – 14. kesäkuuta 2012[6]) Riihimäki (14. kesäkuuta 2012–[6]) |
Suomen viimeisen aikataulun mukaisen höyryveturin vetämän matkustajajunan veturi. Ukko-Pekka-veturi numero 1021 on VR:n omistuksessa oleva museoveturi. Museojuna-ajoja 1996–2019 ja 2022– |
Lähteet
- VR:n höyryveturit Suomen rautatiehistoriallinen seura. Arkistoitu 21.2.2020. Viitattu 5.7.2020.
- Kurt Ristniemi, Antero Alku: The 1005 Ukko-Pekka elisanet.fi. 14.11.2001. Viitattu 17.6.2007. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Nylund, Jari: Havainto. 21.4.2008. Resiina-lehti. Viitattu 25.12.2017.
- ↑ Höyryveturi Ukko-Pekan kuljettama vaunu paloi Mäntsälässä Kouvolan Sanomat. 11.6.2023. Viitattu 11.6.2023.
- ↑ Höyryveturi Ukko-Pekan vaunussa syttynyt tulipalo aiheuttaa viivästyksiä junaliikenteeseen Yle Uutiset. 11.6.2023. Viitattu 11.6.2023.
- ↑ Tasoristeyspalsta. Resiina, 2012, 44. vsk, nro 4. ISSN 0356-0600
- ↑ Vaunut.org Viitattu 1.11.2020.
- ↑ a b Tasoristeyspalsta. Resiina, 2012, 44. vsk, nro 2. ISSN 0356-0600
Aiheesta muualla
- Salo, Sakari K: Höyryveturikirja, s. 26–27. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2009. ISBN 978-952-5805-12-3
- Etusivu Höyryveturimatkat1009 Oy.
- Kiskot ritisivät, kun 150 tonnin veturijättiläinen ajoi ulos tehtaalta, ja heikkopäisiä hirvitti kun Suomen rautateillä ajettiin ensi kertaa 110 kilometrin vauhtia, Aamulehti, 17.10.1937, nro 280, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Dieselveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähköveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
| Höyryveturit | A1 · A2 · B1 · C1 · Hr1 · Hv1 · Hv2 · Hv3 · Hv4 · Pr1 · Tr1 · Tr2 · Tk3 · Tv1 · Vr1 · Vr2 · Vr3 · Vr4/Vr5 · Vk4 | ||||||
| Ratatyökoneet ja pienveturit | Tve1 · Tve2 · Tve3 · Tve4 · Tve5 · Tka6 · Tka7 · Tka8 · Tka9 · Ttm1 · Ttr1 51 · Ttr | ||||||
| Koeveturit ja ‑kiskobussit | Dr15 · Sv1 · Dm10 · Dm11 |