Iso Liivejärvi:n artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti erilaisia tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia. Käsittelemme tärkeimpiä kysymyksiä, jotka ovat johtaneet keskusteluihin ja pohdiskeluihin ajan mittaan, sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Syventävän analyysin ja monitieteisten lähestymistapojen avulla tutkimme sen historiallisia, kulttuurisia, poliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta voimme ymmärtää paremmin sen merkitystä nykymaailmassa. Lisäksi tarkastelemme alan viimeisintä tutkimusta ja edistysaskeleita sekä tulevaisuudennäkymiä, jotka voisivat leimata sen kehitystä. Älä missaa tätä täydellistä artikkelia Iso Liivejärvi:stä!
Iso Liivejärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Kuhmoinen |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Päijänteen alue (14.22) |
Laskuoja | oja Vähään Liivejärveen [1] |
Järvinumero | 14.225.1.013 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 112,8 m [1] |
Pituus | 2,2 km [1] |
Leveys | 280 m [1] |
Rantaviiva | 5,104 km [2] |
Pinta-ala | 23,389 ha [2] |
Saaria | 1 [1] |
|
Iso Liivejärvi[1][2] on Pirkanmaalla Kuhmoisissa Kotakosken kylän lähellä sijaitseva järvi.[1][2]
Järven pinta-ala on 23 hehtaaria, se on 2,2 kilometriä pitkä ja 300 metriä leveä. Järvellä on kartan mukaan yksi pieni saari. Järven rantaviivan pituus on 5,1 kilometriä.[2] Sen rannat ovat metsämaata ja paikoitellen jyrkkiä. Rannoille on rakennettu yhdeksän taloa tai vapaa-ajan asuntoa, joille johtaa tie lännestä yhdystieltä 3291.[1][3][4]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Päijänteen alueella (14.22), jonka Iso-Pihlajajärven valuma-alueeseen (14.225) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 112,8 metriä mpy.[2][5] Siihen johtaa neljä ojaa, joista kaksi tuo vettä Lakkajärvestä ja Liivelammista. Järven laskuoja lähtee sen itäpäästä ja laskee Vähään Liivejärveen. Laskuojan pudotus on 0,5 metriä.[1]
Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa järvi oli mrkitty nimellä Liven järvi. Siloin siitä johti puro sekä itään Vähän Liivejärven suuntaan että länteen Isojärven suuntaan.[6]
Vuoden 1966 peruskartassa järvellä oli kolme taloa, joiden yhteydessä oli peltoa.[7][8] Vuoteen 1986 mennessä järvelle oli rakennettu lisää taloja ja lähes kaikki pellot olivat metsittyneet.[9][10]