Nykymaailmassa Ruokepuolinen (Jyväskylä) on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Henkilökohtaisella, ammatillisella, sosiaalisella tai poliittisella tasolla Ruokepuolinen (Jyväskylä):llä on keskeinen rooli jokapäiväisessä elämässämme. Kautta historian Ruokepuolinen (Jyväskylä) on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena, mutta koskaan aikaisemmin sillä ei ole ollut yhtä merkittävää asemaa yhteiskunnassa kuin nykyään. Alkuperäistään nykypäivään Ruokepuolinen (Jyväskylä) on kehittynyt ja mukautunut muutoksiin ja haasteisiin, joita se on kohdannut ajan mittaan. Tässä artikkelissa tutkimme tarkasti Ruokepuolinen (Jyväskylä):n vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja miten se on vaikuttanut tapaamme suhtautua ympärillämme olevaan maailmaan.
Ruokepuolinen | |
---|---|
![]() Ruokepuolinen Ruokkeelta nähtynä, taustalla Hanhiperän mäkiä |
|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Kunnat | Jyväskylä |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Tuomiojärven−Palokkajärven v−a (14.29) |
Laskuoja | oja Lummelampeen [1] |
Järvinumero | 14.293.1.003 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 124 m [1] |
Pituus | 1,3 km [1] |
Leveys | 760 m [1] |
Rantaviiva | 4,356 km [2] |
Pinta-ala | 28,8 ha [2] |
Tilavuus | 0,0004306 km³ [2] |
Keskisyvyys | 1,5 m [2] |
Suurin syvyys | 4,4 m [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Ruokepuolinen [1][2] on Keski-Suomessa Jyväskylässä Ruokkeella sijaitseva järvi. Jyväskylän ja Muuramen rajalla Taka-Keljossa sijaitsee toinen Ruokepuolinen.[1][2]
Järven pinta-ala on 29 hehtaaria, se on 1,3 kilometriä pitkä ja 750 metriä leveä. Se on muodostunut kolmen korkean mäen väliseen laaksoon. Mäistä huolimatta järven rannat ovat alavat ja loivat. Valtatie 18 ylittää järven pengertietä myöten. Penkereeseen on jätetty pieni silta-aukko veden vaihtumista varten. Järvessä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 0,43 miljoonaa kuutiometriä. Sen keskisyvyys on 1,5 metriä ja suurin syvyys on 4,4 metriä. Syvin kohta sijaitsee järven eteläisessä osassa. Pohjoisosan syvyys on korkeintaan 2,8 metriä. Järven rantaviivan pituus on 4,4 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata tai asuinaluetta. Pohjoisrantaa seuraa yhdystie 16684 ja Haapamäki–Jyväskylä-rautatie.[1][2][3][4]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alueella (14.29), jonka Syväojan valuma-alueeseen (14.293) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 124,0 metriä mpy. Siihen on johdettu viisi metsäojaa. Etelästä päin siihen laskee Hanhioja, jonka valuma-alueella sijaitsee Hanhijärvi. Järven laskuoja lähtee järven pohjoisosan pohjoisrannasta ja se laskee 1,5 kilometrin päässä Lummelampeen. Vesireitti jatkaa alas Myllyjärven ja Syväojan kautta Tuomiojärveen.[1][5]
Järven nimi esiintyy vanhemmilla kartoilla, kuten vuoden 1930 pitäjänkartalla, myös muodossa Ruoketpuolinen.[6]
Ruoke on nimetty järven mukaan; Ahti Lahtinen ja ratavartija Aukusti Salo keksivät nimen järven nimen pohjalta alueen rautatieseisakkeelle 1900-luvun alkupuolella, josta nimi levisi tarkoittamaan koko kyläkuntaa. Sitä ennen Ruoketta kutsuttiin Siltalan peräksi.[7]