Köyhälampi

Nykymaailmassa Köyhälampi on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Köyhälampi synnyttää edelleen keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla sen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin aina talouteen ja politiikkaan. Kautta historian Köyhälampi on ollut ratkaisevassa roolissa ihmisten elämässä: se on luonut trendejä, edistänyt kulttuurisia muutoksia ja haastavia käytäntöjä. Tässä artikkelissa tutkimme Köyhälampi:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen. Tavoitteena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.

Köyhälampi
Valtiot Suomi
Maakunnat Keski-Suomi
Kunnat Jyväskylä
Koordinaatit 62°14′02″N, 25°43′19″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Ristiselän alue (14.23) [1][2]
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 105,9 m [3]
Rantaviiva 343 m [4]
Pinta-ala 0,89 ha [4]
Kartta
Köyhälampi

Köyhälampi on pyöreähkö lampi Jyväskylässä Hippoksen alueella, Hippoksen pesäpallostadionin vieressä.[3] Sitä on ilmastettu juhlasuihkulla.

Lammen ympärillä kulkee jalankulun ja pyöräilyn väyliä. Lammen rannalla on Kari Juvan tekemä taideteos Pesäpalloilija ja Kaarina Kaikkosen vuonna 2022 valmistunut Höyhen-teos.[5][6]

Maantietoa

Köyhälammen pinta-ala on 0,89 hehtaaria ja sen rantaviiva on 343 metrin pituinen.[4] Se sijaitsee Hippoksen alueen eteläosassa, Hippoksen pesäpallostadionin itäpuolella.[3] Lampi on osa noin 1,60 hehtaarin laajuista Köyhälammenpuistoa.[7]

Vesistösuhteet

Köyhälampi sijaitsee Jyväsjärven valuma-alueella[1], joka kuuluu Kymijoen vesistön (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Ristiselän alueeseen (14.23), tarkemmin sen Ristiselän-Murtoselän alueeseen (14.231).[8] Lammella ei ole kartan mukaan avointa laskuojaa eikä tulo-ojia,[3] mutta sen vedet kulkeutuvat Jyväsjärveen sadevesiviemärin kautta, jonne ohjataan myös Mattilanpellon ja Mäki-Matin kaupunginosien hulevesiä.[2]

Historiaa

Vuoden 1804 isojakokartan mukaan Köyhälampi on ollut suurin piirtein lännempänä sijaitsevan Vasikkalammen kokoinen.[9] Lampea on pienennetty ajan saatossa, lampi on merkitty vielä vuoden 1930 pitäjänkartalle hieman nykyistä suuremmaksi.[10] Lampi esiintyy nykyisessä koossaan vuoden 1963 peruskartalla.[11]

Lähteet

  1. a b Jyväsjärven länsiosan valuma-alue, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.1.2024
  2. a b Päivi Paavilainen: Jyväskylän kaupunki - Valuma-alueselvitys, Kartta 4 (Kaupunkialueen valuma-alueet ja pääreitit 1:30000) (pdf) jkl.fi. 9.11.2009. Jyväskylä: Ramboll. Viitattu 28.7.2024.
  3. a b c d Köyhälampi, Jyväskylä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.12.2024.
  4. a b c Köyhälampi Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 16.12.2024.
  5. Julkiset taideteokset Jyväskylässä www3.jkl.fi. Arkistoitu 22.6.2021. Viitattu 24.10.2021.
  6. Julkiset taideteokset Jyväskylässä www3.jkl.fi. Arkistoitu 13.8.2023. Viitattu 13.8.2023.
  7. Köyhälammenpuiston vihersuunnitelma jyvaskyla.fi. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 16.12.2024.
  8. Ristiselän - Murtoselän alue (14.231) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.12.2024.
  9. Isojakokartta Jyväskylä 1804.jpg (JPG) (Timo Meriluoto – Vanhat kartat) timomeriluoto.kapsi.fi. 1804. Viitattu 1.12.2023.
  10. Jyväskylä kaupunki ja maalaiskunta 1:30.000 (JPG) (Timo Meriluoto – Vanhat kartat) timomeriluoto.kapsi.fi. 1930. Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 1.12.2023.
  11. Peruskartta 1:20 000. 3212 05 Jyväskylä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 1.12.2023.