Nykymaailmassa Köyhälampi on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Köyhälampi synnyttää edelleen keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla sen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin aina talouteen ja politiikkaan. Kautta historian Köyhälampi on ollut ratkaisevassa roolissa ihmisten elämässä: se on luonut trendejä, edistänyt kulttuurisia muutoksia ja haastavia käytäntöjä. Tässä artikkelissa tutkimme Köyhälampi:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen. Tavoitteena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Köyhälampi | |
---|---|
![]() |
|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Kunnat | Jyväskylä |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Ristiselän alue (14.23) [1][2] |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 105,9 m [3] |
Rantaviiva | 343 m [4] |
Pinta-ala | 0,89 ha [4] |
|
Köyhälampi on pyöreähkö lampi Jyväskylässä Hippoksen alueella, Hippoksen pesäpallostadionin vieressä.[3] Sitä on ilmastettu juhlasuihkulla.
Lammen ympärillä kulkee jalankulun ja pyöräilyn väyliä. Lammen rannalla on Kari Juvan tekemä taideteos Pesäpalloilija ja Kaarina Kaikkosen vuonna 2022 valmistunut Höyhen-teos.[5][6]
Köyhälammen pinta-ala on 0,89 hehtaaria ja sen rantaviiva on 343 metrin pituinen.[4] Se sijaitsee Hippoksen alueen eteläosassa, Hippoksen pesäpallostadionin itäpuolella.[3] Lampi on osa noin 1,60 hehtaarin laajuista Köyhälammenpuistoa.[7]
Köyhälampi sijaitsee Jyväsjärven valuma-alueella[1], joka kuuluu Kymijoen vesistön (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Ristiselän alueeseen (14.23), tarkemmin sen Ristiselän-Murtoselän alueeseen (14.231).[8] Lammella ei ole kartan mukaan avointa laskuojaa eikä tulo-ojia,[3] mutta sen vedet kulkeutuvat Jyväsjärveen sadevesiviemärin kautta, jonne ohjataan myös Mattilanpellon ja Mäki-Matin kaupunginosien hulevesiä.[2]
Vuoden 1804 isojakokartan mukaan Köyhälampi on ollut suurin piirtein lännempänä sijaitsevan Vasikkalammen kokoinen.[9] Lampea on pienennetty ajan saatossa, lampi on merkitty vielä vuoden 1930 pitäjänkartalle hieman nykyistä suuremmaksi.[10] Lampi esiintyy nykyisessä koossaan vuoden 1963 peruskartalla.[11]