Tässä artikkelissa analysoimme ja tutkimme perusteellisesti kaikkea Pieni Karhujärvi (Kuhmoinen):een liittyvää. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tutkimme sen kehitystä ajan mittaan ja kuinka se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Lisäksi tarkastelemme tästä aiheesta olemassa olevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä globaalin ja täydellisen näkemyksen saamiseksi. Pieni Karhujärvi (Kuhmoinen) on erittäin tärkeä ja ajankohtainen aihe, joten on tärkeää ymmärtää se syvällisesti, jotta tiedät sen vaikutuksen nykymaailmaan.
Pieni Karhujärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Kuhmoinen |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Päijänteen alue (14.22) |
Laskuoja | oja Isoon Myyräjärveen ja Velisjärveen[1] |
Järvinumero | 14.224.1.012 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 140,9 m [1] |
Pituus | 360 m [1] |
Leveys | 140 m [1] |
Rantaviiva | 0,784 km [2] |
Pinta-ala | 2,117 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Pieni Karhujärvi[2] eli Vähä Myyräjärvi[1] on Pirkanmaalla Kuhmoisissa Karklammen kylän lähellä sijaitseva järvi.[1][2]
Järven pinta-ala on 2,1 hehtaaria, se on 350 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 800 metriä.[2] Rannat ovat soistunutta metsämaata ja niille on rakennettu kaksi rakennusta.[1][3][4]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Päijänteen alueella (14.22), jonka Alainen-Karkjärven valuma-alueeseen (14.224) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 140,9 metriä mpy.[2] Sen pohjoispäähän laskee Sopesjärvestä tuleva oja. Järven laskuoja lähtee eteläpäästä ja johtaa Isoon Myyräjärveen ja Velisjärveen.[1][5]
Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa järvi oli merkitty.[6] Vuosien 1965 ja 1986 peruskartoissa järvi oli autio.[7][8]