Iso Pihlajajärvi

Tämän päivän artikkelissa puhumme Iso Pihlajajärvi:stä, aiheesta, joka on epäilemättä herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen ajan myötä. Tätä aihetta on lähestytty eri näkökulmista ja se on herättänyt laajaa keskustelua yhteiskunnassa. Vuosien varrella Iso Pihlajajärvi on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, mikä on johtanut merkittäviin löytöihin ja edistysaskeleihin alalla. Tässä artikkelissa tutkimme Iso Pihlajajärvi:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia eri elämänalueille. Lisäksi tarkastelemme joitain tärkeimpiä Iso Pihlajajärvi:een liittyviä näkökohtia, jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta.

Iso Pihlajajärvi
Pihlajajärvi
Valtatie 24 ylittää Ison Pihlajajärven Harjunniemeä pitkin.
Valtatie 24 ylittää Ison Pihlajajärven Harjunniemeä pitkin.
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa
Kunnat Kuhmoinen
Koordinaatit 61°41′03″N, 25°17′16″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Päijänteen alue (14.22)
Lasku-uoma Pihlajajoki Päijänteeseen [1]
Järvinumero 14.225.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 87,5 m [1]
Pituus 6,3 km [1]
Leveys 1,4 km [1]
Rantaviiva 27,155 km [2]
Pinta-ala 3,33655 km² [2]
Saaria 10 [1]
Sikasaari, Pyssysaari, Työsaari
Kartta
Iso Pihlajajärvi

Iso Pihlajajärvi, paikallisesti vain Pihlajajärvi, on järvi Pirkanmaalla Kuhmoisissa Harjunsalmen kylän lähellä. Se sijaitsee noin 15 kilometriä Kuhmoisten kirkonkylästä koilliseen.[2][1][3]

Maantietoa

Ison Pihlajajärven pinta-ala on 334 hehtaaria eli 3,3 neliökilometriä, se on 6,3 kilometriä pitkä ja 1,4 kilometriä leveä. Järven keskikohdalla sijaitseva Niemenharju jakaa järven kahteen altaaseen. Altaita yhdistää vain kapea Harjunsalmi. Niemenharju on osa pidempää harjujaksoa, johon kuuluvat pohjoisessa Neulasharju ja etelässä Harjunmäki ja Kirkonportinkangas. Valtatie 24 kulkee pitkin harjua ja ylittää järven Harjunsalmella ja ohittaa Harjunmäen sen länsipuolelta.[1][4][5]

Järvellä on kartan mukaan 10 saarta. Niistä neljä sijaitsee järven läntisessä osassa ja kuusi järven itäisessä osassa. Suurimmat saaret ovat Sikasaari (17 ha), Työsaari (11 ha), Pyssysaari (2 ha), Mustassaari (0,8 ha), Aittosaari (0,7 ha) ja Kärrysaari (0,4 ha). Loput neljä saarta ovat kartoissa nimettömiä. Kaikissa nimetyissä saarissa on asutusta lukuun ottamatta Pyssysaarta. Lisäksi Työsaareen, Mustassaareen, Aittosaareen ja Kärrysaareen johtaa tie.[1][4][5]

Järven rantaviivan pituus on 27,2 kilometriä.[2] Rannat ovat pääosin metsämaata, mutta rannoilla on myös peltoa ja asutusta. Asutus painottuu järven pohjoisrannalle.[1][4][5]

Vesistösuhteet

Iso Pihlajajärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Päijänteen alueella (14.22), jonka Iso-Pihlajajärven valuma-alueeseen (14.225) se kuuluu. Siihen laskee yhteensä 12 järveä tai lampea. Iso Pihlajajärven länsiosaan laskevat Iso-Onkiainen, Iso Sääksjärvi, Kuorejärvi, Niilammi, Saarijärvi, Sorajärvi, Vähä Liivejärvi, Vähä Pihlajajärvi, Vähä Sääksjärvi ja Ämmäjärvi. Järven itäosaan laskevat Haukijärvi ja Höyläsjärvi. Iso Pihlajajärvi laskee sen itäpäästä lähtevää Pihlajajokea pitkin Päijänteen Pihlajalahteen. Pihlajajoen pudotus on 9,2 metriä. Järven vedenpinnan korkeus on 87,5 metriä mpy.[2][6][1]

Lähteet

  1. a b c d e f g h i j Iso Pihlajajärvi, Kuhmoinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 18.6.2021.
  2. a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 30.7.2019.
  3. Rautkivi, Raita: Kosket kylän keskellä: tutkimus muistamisesta, kyläyhteisöstä ja vesivoimasta Kuhmoisten Pihlajakoskella (PDF) (Pro Gradu -tutkielma, s. 34) urn.fi. 2010. Viitattu 3.4.2023.
  4. a b c Iso Pihlajajärvi, Kuhmoinen (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 18.6.2021.
  5. a b c Iso Pihlajajärvi, Kuhmoinen (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 18.6.2021.
  6. Iso Pihlajajärvi (14.225.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.7.2019.

Aiheesta muualla