Nykyään Josef Bradl:stä on tullut erittäin tärkeä kysymys yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Josef Bradl on ottanut perustavanlaatuisen roolin elämässämme ja vaikuttanut kaikkeen kommunikaatiotavasta poliittisiin päätöksiimme. Siksi on erittäin tärkeää analysoida perusteellisesti Josef Bradl:n vaikutukset jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Josef Bradl:n merkitystä nykymaailmassa ja tarjoamme täydellisen yleiskatsauksen, jonka tarkoituksena ei ole vain tiedottaa, vaan myös herättää pohdintaa ja keskustelua tästä tärkeästä aiheesta.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() ![]() | |||
Mäkihyppy | |||
MM-kilpailut | |||
![]() |
Zakopane 1939 | mäkihyppy |
Josef ”Sepp” Bradl (8. tammikuuta 1918 – 3. maaliskuuta 1982) oli itävaltalainen mäkihyppääjä. Anschlussin myötä vuosina 1938–1945 hän edusti Saksaa. Bradl kilpaili mäkihypyssä huipulla 1930-luvulla ja 1950-luvulla.
Vuonna 1936 Bradl hyppäsi 18-vuotiaana Planicassa 101 metriä ja oli ensimmäinen yli sata metriä hypännyt mäkihyppääjä. Maailmanennätystään hän paransi kaksi vuotta myöhemmin jälleen Planicassa hyppäämällä 107 metriä.
Ainoan arvokilpailumitalinsa, kultaisen, Bradl saavutti Zakopanen MM-kisoista 1939. MM-kisoissa 1937 hän oli viides ja 1938 neljäs.[1]
Vuoden 1936 talviolympialaisissa hän oli 19:s, Oslossa 1952 hän kaatui ja keskeytti. 38-vuotias Bradl toimi Cortinassa 1956 Itävallan mäkimaajoukkueen päävalmentajana ja kilpaili myös itse sijoittuen kahdenneksitoista.[2]
Bradl voitti vuoden 1953 alussa Keski-Euroopan mäkiviikon, joka silloin järjestettiin ensimmäisen kerran. Hän voitti Innsbruckin osakilpailun ja sijoittui muissa toiseksi. Mäkiviikon kokonaiskilpailussa hän sijoittui kolmen joukkoon lisäksi 1953–1954 ollessaan kolmas ja 1955–1956 ollessaan toinen. Mäkiviikon osakilpailuista Bradl voitti kaksi ja sijoittui neljä kertaa toiseksi.