Kiltinänsaame

Nykymaailmassa Kiltinänsaame:stä on tullut erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Olipa kyse hänen vaikuttavista saavutuksistaan, kiistanalaisista toimistaan ​​tai historiallisesta merkityksestään, Kiltinänsaame on kiinnittänyt yleisön huomion monin eri tavoin. Vuosien varrella Kiltinänsaame on ollut intensiivisen tarkastelun ja tutkimuksen kohteena, minkä ansiosta asiantuntijat ja harrastajat voivat tutkia sen monia puolia ja ulottuvuuksia. Tässä artikkelissa perehdymme Kiltinänsaame:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla löydämme Kiltinänsaame:n merkityksen ja vaikutuksen jokapäiväiseen elämäämme ja koko maailmaan.

Kiltinänsaame
Oma nimi Кӣллт са̄мь кӣлл (Kiillt saam' kiill)
Muu nimi kildininsaame, kiltinänlappi, kildininlappi
Tiedot
Alue Venäjä Venäjä
Virallinen kieli ei virallista asemaa
Puhujia 650
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä suomalais-ugrilaiset kielet
suomalais-permiläiset kielet
suomalais-volgalaiset kielet
suomalais-saamelaiset kielet
saamelaiskielet
itäsaamelaiskielet
Kielikoodit
ISO 639-2 fiu (muut suomalais-ugrilaiset kielet)
ISO 639-3 sjd

Kiltinänsaame eli kildininsaame on Venäjällä puhuttava uralilainen kieli, jota puhuvat kiltinänsaamelaiset. Se kuuluu saamelaiskielten itäsaamelaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat inarinsaame, koltansaame, akkalansaame ja turjansaame.

Nimen alkuperä

Kiltinä (ven. Кильдин, Kildin) on saari Kuolan niemimaan pohjoisrannikolla Murmanskin koillispuolella. Suomen kielessä suositellaan käytettäväksi nimityksiä kiltinänsaame ja kiltinänsaamelainen vierasperäisten nimitysten kildininsaame ja kildininsaamelainen sijaan, joskin molempia muotoja näkee yleisesti käytettävän. Kiltinänsaamelaiset kutsuvat itseään nimellä са̄ммьленч (saaḿḿlentš) ja kieltään nimellä са̄мь кӣлл (saaḿ kiill).

Nykytilanne

Kiltinänsaamea puhuu Venäjällä Kuolan niemimaalla noin 650 ihmistä.[1] Se on puhujamäärältään suurin itäsaamelaisista kielistä, mutta sen tulevaisuus on silti epävarmempi kuin inarinsaamen tai koltansaamen. Kiltinänsaamea puhutaan laajalla alueella Kuolan niemimaan keskiosissa erityisesti Lovozeron (Luujärven) alueella. Läheisintä sukukieltä akkalansaamea pidetään toisinaan kiltinänsaamen murteena.

Kiltinänsaamelle luotiin latinalaiseen kirjaimistoon pohjautuva kirjakieli 1930-luvulla. Sen käyttö kuitenkin tyrehtyi pian. Vasta 1970-luvulla kirjakielen kehitystyö käynnistyi uudelleen. Silloin luotiin uusi kiltinänsaamen aakkosto, joka perustui kyrilliseen kirjaimistoon. Kirjakielen käyttöönottoa haittaavat kuitenkin kielen hajaantuminen useiksi murteiksi, kirjoitustavan vakiintumattomuus sekä pieni, vanheneva käyttäjäkunta. Myös yhä lisääntyvä venäjän kielen käyttö on vakava uhka koko kiltinänsaamen olemassaololle.

Lähteet

  1. ↑ Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 47. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiltinänsaame.