Optimaalinen valuutta-alue

Nykymaailmassa Optimaalinen valuutta-alue on aihe, josta on tullut ajankohtainen nyky-yhteiskunnassa. Perustamisestaan ​​lähtien Optimaalinen valuutta-alue on ollut keskustelun, tutkimuksen ja ristiriitaisten mielipiteiden kohteena. Ajan myötä Optimaalinen valuutta-alue:n merkitys on kasvanut, mikä on vaikuttanut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Optimaalinen valuutta-alue:n ympärillä olevia erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia sekä sen vaikutusta nykyään. Alkuperäistään nykyaikaisiin vaikutuksiin Optimaalinen valuutta-alue on edelleen kiinnostava ja pohdittava aihe monenlaisille ihmisille ja ammattilaisille. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Optimaalinen valuutta-alue:een liittyviä olennaisimpia näkökohtia, jotta voimme rikastuttaa tietoa ja rohkaista tietoista keskustelua tästä ilmiöstä.

Optimaalinen valuutta-alue on taloustieteessä maantieteellinen alue, jonka laajentaminen tai pienentäminen aiheuttaisi enemmän haittaa kuin hyötyä, kun käytössä on yksi valuutta.[1] Optimaalisen valuutta-alueen teoria määrittelee optimaaliset olosuhteet valuutta-alueiden fuusioille tai uusien valuutta-alueiden luomiselle. Teorian Kehitti Robert Mundell vuonna 1961.[2] Optimaalisen valuutta-alueen kriteerit ovat seuraavat:

  1. Symmetriset shokit: Alueen taloudet kokevat samankaltaisia taloudellisia shokkeja, mikä mahdollistaa yhteisen rahapolitiikan tehokkaan toiminnan. Symmetriset shokit tarkoittavat, että taloudelliset häiriöt vaikuttavat samalla tavalla kaikkiin alueen osiin, jolloin yhteinen rahapolitiikka voi vastata näihin shokkeihin yhtenäisellä tavalla.[2]
  2. Työvoiman liikkuvuus: Korkea työvoiman liikkuvuus alueen sisällä auttaa sopeutumaan taloudellisiin muutoksiin. Jos työttömyys kasvaa yhdessä osassa aluetta, työntekijät voivat helposti muuttaa toiseen osaan, missä on työvoimapulaa. Tämä joustavuus vähentää tarvetta paikallisille valuutan devalvaatioille tai rahapolitiikan muutoksille.[2]
  3. Palkka- ja hintajoustot: Palkkojen ja hintojen joustavuus auttaa alueen talouksia sopeutumaan taloudellisiin häiriöihin ilman valuuttakurssien muutoksia. Joustavat palkat ja hinnat voivat mukautua kysynnän ja tarjonnan muutoksiin, mikä stabiloi taloutta.[2]
  4. Finanssipoliittinen integraatio: Yhteinen tai hyvin koordinoitu finanssipolitiikka auttaa tasoittamaan alueellisia taloudellisia eroja. Finanssipoliittinen integraatio voi tarjota taloudellista tukea alueilta, joilla on taloudellisia vaikeuksia, ja näin tukea koko valuutta-alueen vakautta.[2]
  5. Taloudellinen avoimuus: Korkea aste taloudellista integraatiota ja avoimuutta alueen maiden välillä helpottaa yhteisen valuutan toimivuutta. Vapaakauppa ja taloudellinen yhteistyö vähentävät valuuttakurssien tarvetta ja edistävät taloudellista kasvua.[2]


Lähteet

  1. ↑ Matias Kauramäki: Oliko EMU virhe? Euroalue optimaalisen valuutta-alueen teorian näkökulmasta trepo.tuni.fi. huhtikuu 2018. Viitattu 21.7.2020.
  2. ↑ a b c d e f Mundell, R. A.: ”A Theory of Optimum Currency Areas.” The American Economic Review, 1961, Vol. 51, No. 4, sivut 657-665.