Euroopan hiili- ja teräsyhteisö
Nykyään Euroopan hiili- ja teräsyhteisö:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Alkuperäistään lähtien Euroopan hiili- ja teräsyhteisö on herättänyt kasvavaa kiinnostusta tutkijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Sen vaikutukset ovat näkyneet eri aloilla kulttuurista talouteen, mukaan lukien politiikka ja ympäristö. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Euroopan hiili- ja teräsyhteisö:n merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Lisäksi analysoimme Euroopan hiili- ja teräsyhteisö:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä ymmärtääksemme paremmin sen laajuutta ja seurauksia.
| Euroopan hiili- ja teräsyhteisö | |
|---|---|
Nimi muilla virallisilla kielillä:
|
|
 |
|
 EHTY:n perustajajäsenet: Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Länsi-Saksa ja Ranska (Ranskan Algeria oli vuonna 1952 osa Ranskaa). |
|
| Perustettu | 23. heinäkuuta 1952 |
| Lakkautettu | 23. heinäkuuta 2002 |
| Tyyppi | kansainvälinen järjestö, vapaakauppa-alue |
| Päämaja |
Bryssel, Belgia Strasbourg, Ranska Luxemburg, Luxemburg |
| Jäsenet | 15 jäsenvaltiota (2002) |
| Viralliset kielet | englanti, espanja, hollanti, italia, kreikka, portugali, ranska, ruotsi, saksa, suomi, tanska |
| Euroopan komission puheenjohtaja |
Jean Monnet (1952–1955) René Mayer (1955–1958) Paul Finet (1958–1959) Piero Malvestiti (1959–1963) Rinaldo Del Bo (1963–1967) |
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY[1]) oli eurooppalainen kansainvälinen järjestö ja vapaakauppa-alue. Se perustettiin Pariisin sopimuksella, joka allekirjoitettiin 18. huhtikuuta 1951 ja joka tuli voimaan 23. heinäkuuta 1952. Sopimus johti hiili- ja teräsalan yhteismarkkinoiden syntyyn niin kutsuttujen kuutosmaiden, eli Alankomaiden, Belgian, Italian, Luxemburgin, Länsi-Saksan ja Ranskan alueella. Yhteisön päämääränä oli myös toisen maailmansodan jälkeisten poliittisten vastakkainasettelujen poistaminen yhteisön jäsenmaiden väliltä.[2]
EHTY:ssä teollisuuden tärkeimpien raaka-aineiden hiilen, rautamalmin ja teräksen tullit poistettiin. Tullivapaus toimi pohjana Euroopan myöhemmälle integraatiokehitykselle.[3]
EHTY:n perusajatuksena oli, että jos valtio ei pysty vapaasti saamaan hiiltä ja terästä, se ei myöskään pysty käynnistämään sotaa. Yhteisön pohjan muodosti Marshall-avun jakamiseen perustettu lyhytaikainen Euroopan taloudellinen yhteistyöjärjestö (OEEC). EHTY:n toimielimet yhdistettiin vuonna 1967 Euroopan yhteisöjen yhteisiin toimielimiin. EHTY:n perustamissopimuksen voimassaoloaika oli 50 vuotta, ja se päättyi 23. heinäkuuta 2002, tasan 50 vuotta perustamisensa jälkeen.
Perustaminen
Toisen maailmansodan päätyttyä valtavana haasteena Euroopassa oli luoda todellinen yhteisvastuullisuus keskenään sotaa käyneiden maiden kesken sekä luoda yhteinen perusta talouskehitykselle elintason nostamiseksi. Alkuperäinen ajatus oli, että nämä tavoitteet saavutetaan siirtämällä näiden maiden hiili- ja terästeollisuuden kehittämistä koskeva päätäntävalta ylikansalliselle elimelle. Taistelu hiilen ja teräksen saannista oli ollut merkittävä osa Euroopan maiden, erityisesti Ranskan ja Saksan, välistä kilpailua. Yhteinen hallinta saattaisi lopettaa kilpailun lopullisesti ja luoda mahdollisuuden hyödyntää resursseja paremmin.
Ajatuksen esitti ensimmäisen kerran Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman lehdistötilaisuudessa 9. toukokuuta 1950. Hänen lausuntonsa katsotaan olleen alkuna Euroopan unionille, ja sen vuoksi 9. toukokuuta on valittu vuosittaisen Eurooppa-päivän ajankohdaksi.
Vuonna 1951 kuusi maata, Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Länsi-Saksa ja Ranska tarttuivat ehdotukseen ja sopivat raskaan teollisuutensa, eli aseteollisuuden kannalta tärkeimmän teollisuuden, järjestämisestä yhteiseltä pohjalta toimivaksi Euroopan hiili- ja teräsyhteisöksi. Tätä varten ne siirsivät osan kansallista suvereniteettiaan yhteiselle eurooppalaiselle viranomaiselle, mutta ainoastaan tarkkaan määritellyillä aloilla. Tätä mallia on myöhemmin noudatettu muussakin Euroopan unionin toiminnassa.
Sopimuksen allekirjoittajat
EHTY perustettiin 18. huhtikuuta 1951 allekirjoitetulla Pariisin sopimuksella. Sopimuksen alkuperäiset allekirjoittajat olivat:
- Alankomaiden kuningattaren puolesta ulkoasiainministeri Dirk Stikker ja talousministeri Jan van den Brink,
- Belgian kruununprinssin puolesta ulkoasiainministeri Paul van Zeeland ja ulkomaankauppaministeri Joseph Meurice,
- Italian presidentin puolesta ulkoasiainministeri Carlo Sforza,
- Luxemburgin suurherttuattaren puolesta ulkoasiainministeri Joseph Bech,
- Länsi-Saksan liittokansleri Konrad Adenauer,
- Ranskan presidentin puolesta ulkoasiainministeri Robert Schuman.
Sopimuksen sisältö
EHTY:n avulla luotiin yhteiset hiili- ja teräsmarkkinat. Yhteisön tehtävänä oli:
- varmistaa hiili- ja terästuotteiden saanti,
- taata kaikkien jäsenvaltioiden tasapuolinen pääsy markkinoille,
- varmistaa hintojen avoimuus,
- luoda sopivat olosuhteet tuotannon kehittämiselle ja estää mineraalivarojen liikakäyttö,
- parantaa teollisuuden työntekijöiden elin- ja työoloja,
- nykyaikaistaa tuotantoa,
- estää ostajien, tuottajien ja kuluttajien syrjintä,
- poistaa tullit, kiintiörajoitukset ja kaupasta perittävät maksut.
Näiden asioiden kehittämiseksi hiili- ja terästuotannosta suoritetaan maksua yhteiseen talousarvioon. Se on ainoa olemassa oleva eurooppalainen vero.
Valtiontuet hiili- ja terästeollisuudelle olivat EHTY:ssä periaatteessa kiellettyjä. Joissakin tapauksissa valtiontuet oli sallittu tuotannon lopettamisen helpottamiseksi tai sosiaalikustannuksiin, mutta niihin täytyi saada EHTY:n suostumus.
Lähteet
- ↑ Lyhenneluettelo, Kotus
- ↑ Erkkilä, Tero & Tiilikainen, Teija: Avain EU-käsitteisiin, s. 11. UM:n Eurooppatiedotus, 2012. ISBN 978-952-281-017-5
- ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 99. (Toimittanut Kalevi Koukkunen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Euroopan hiili- ja teräsyhteisö Wikimedia Commonsissa
 Artikkelit Euroopan unionista | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Historia |
| ||||||||
| Maantiede | |||||||||
| Hallinto |
| ||||||||
| Politiikka | |||||||||
| Talous | |||||||||
| Kulttuuri | |||||||||
| Luettelot | |||||||||
