Europarlamenttivaalit 2009

Nykymaailmassa Europarlamenttivaalit 2009 on aihe, joka on saavuttanut merkittävän merkityksen eri opintoaloilla. Olipa kyse tieteellisestä, kulttuurisesta, historiallisesta tai sosiaalisesta alalla, Europarlamenttivaalit 2009 on vanginnut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja harrastajien huomion. Sen vaikutus ulottuu ajan myötä ja kattaa laajan joukon näkökulmia yksilöstä kollektiiviin, mikä mahdollistaa sen merkityksen ja seurausten syvällisen ja reflektoivan analyysin. Tässä artikkelissa tutkimme Europarlamenttivaalit 2009:n eri puolia ja lähestymistapoja tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.

Osa artikkelisarjaa
Euroopan unionin politiikka
Euroopan lippu
Jäsenvaltiot

Jäsenehdokkaat

Perussopimukset ja julistukset

Muut sopimukset

Hylätyt sopimukset

Toimeenpanovalta
Eurooppa-neuvosto

Euroopan komissio

Lainsäädäntövalta

Euroopan unionin neuvosto

Kokoonpanot

Euroopan parlamentti

Tuomiovalta
Euroopan unionin tuomioistuin
Tarkastusvalta
Euroopan keskuspankki
Muut toimielimet

Neuvoa-antavat

Sisäiset

Vaalit
Oikeus
Politiikka
Ulkosuhteet
Entiset toimielimet

Europarlamenttivaalit järjestettiin 4.–7. kesäkuuta 2009 Euroopan unionin 27 jäsenmaassa. Europarlamenttiin valittiin yhteensä 736 meppiä. Bulgaria ja Romania osallistuivat vaaleihin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti muiden kanssa.

Vaaliteemat

Europarlamentin PR-materiaaleissa sanottiin, että äänestäjän valitsema meppi joutuisi pohtimaan kysymyksiä kuten ”Kuinka sinä yhdistäisit perheen ja työn? Kuinka avoimia rajojemme pitäisi olla? Millaista energiaa sinä haluat? Pitäisikö rahoitusmarkkinoita säännellä tiukemmin?”[1]

Europarlamentin perinteisesti yhdentymismieliset sosialistit olivat vaalien alla huolissaan siitä, että kolmannes Ranskan sosialistiehdokkaista vastusti Euroopan perustuslakia. Vastustajat olivat lisäksi ehdokaslistansa kärkipäässä. Europarlamentaarikko Jo Leinenin mukaan varsinkaan sosialisteilla ei olisi varaa euroskeptisismiin tai eurovastaisuuteen. [2]

Liberaalit nostivat kampanjansa keskiöön kansalaisvapaudet. Talouskriisiin liittyen he korostivat kampanjansa avajaisissa vapaata markkinataloutta. [3] Sosialistit puolestaan halusivat maailmanlaajuisen finanssijärjestelmän reformin, jotta talouskriisi ei uusiutuisi.[4]

Tulokset

Euroopan parlamentin paikkajako vuodesta 2009:
  GUE/NGL: 35 (4,8 %)
  S&D: 184 (25,0 %)
  G/EFA: 55 (7,5 %)
  ALDE: 84 (11,4 %)
  EPP: 265 (36,0 %)
  ECR: 54 (7,3 %)
  EFD: 32 (4,3 %)
  NI (ryhmättömät): 27 (3,7 %)

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Eurooppavaalit 2009: Sinä valitset! 27.3.2009. Euroopan parlamentti. Viitattu 10.5.2009.
  2. ↑ French socialists in disarray with Euro elections approaching 23.3.2009. Euronews. Arkistoitu 29.3.2009. Viitattu 10.5.2009. (englanniksi)
  3. ↑ European Liberals launch election campaign 16.4.2009. Euronews. Arkistoitu 20.4.2009. Viitattu 10.5.2009. (englanniksi)
  4. ↑ People first. A new direction for Europe (PDF) Euroopan sosialidemokraattinen puolue. Arkistoitu 19.4.2009. Viitattu 10.5.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Europarlamenttivaalit 2009.