Euroopan vakausmekanismi

Tässä artikkelissa perehdymme Euroopan vakausmekanismi:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen eri puolia, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään uusimpiin sovelluksiinsa Euroopan vakausmekanismi on jättänyt lähtemättömän jäljen niinkin erilaisilla aloilla kuin tiede, kulttuuri, teknologia ja politiikka. Seuraavilla riveillä analysoimme perusteellisesti sen tärkeimpiä puolia, paljastamme sen mysteerit ja löydämme sen merkityksen tänään. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Euroopan vakausmekanismi:n läpi, aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi.

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkeli on jäänyt vuoteen 2012
Euroopan vakausmekanismi
EVM
Perustettu 27. syyskuuta 2012
Tyyppi Kansainvälinen järjestö
Sijainti Luxemburgin kaupunki, Luxemburg
Johtaja Pierre Gramegna
Aiheesta muualla
Sivusto
Osa artikkelisarjaa
Euroopan unionin politiikka
Euroopan lippu
Jäsenvaltiot

Jäsenehdokkaat

Perussopimukset ja julistukset

Muut sopimukset

Hylätyt sopimukset

Toimeenpanovalta
Eurooppa-neuvosto

Euroopan komissio

Lainsäädäntövalta

Euroopan unionin neuvosto

Kokoonpanot

Euroopan parlamentti

Tuomiovalta
Euroopan unionin tuomioistuin
Tarkastusvalta
Euroopan keskuspankki
Muut toimielimet

Neuvoa-antavat

Sisäiset

Vaalit
Oikeus
Politiikka
Ulkosuhteet
Entiset toimielimet

Euroopan vakausmekanismi (EVM; engl. European Stability Mechanism, ESM[1]) on euromaiden perustama kansainvälinen rahoituslaitos, jonka avulla on tarkoitus turvata euroalueen rahoitusvakaus. EVM aloitti toimintansa virallisesti 8. lokakuuta 2012. Sen kautta voidaan myöntää rahoitustukea talousvaikeuksissa oleville EVM:n jäsenmaille.[2] EVM on muodoltaan Luxemburgiin rekisteröity osakeyhtiö.

Voimaan tullessaan Euroopan vakausmekanismi korvasi väliaikaiset Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV; engl. European Financial Stability Facility, EFSF) ja Euroopan komission ja budjetin alaisen Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM; engl. European Financial Stabilisation Mechanism, EFSM).

EVM perustuu 80 miljardin euron maksettuun pääomaan ja enintään 620 miljardin euron korotusvaltuuksiin. Sen lainanantokyky on 500 miljardia euroa.[3]

Vero- ja vastuuvapaus

Kaikki vakausmekanismin hallitsema omaisuus ja varat on täysin vapautettu veroista. EVM:n henkilöstö on EVM:n maksamien palkkojen ja korvausten osalta vapautettu kansallisesta tuloverosta. Lisäksi vakausmekanismin kaikki toimitilat ja omaisuus on suojattu takavarikoilta ja pakkolunastuksilta. Vakausmekanismia tai mitään sen osaa ei myöskään voida koskaan syyttää oikeudessa.[4]

Määräenemmistö päätöksiin ja lisävaatimukset

Joulukuussa 2011 EU-maiden päämiehet sopivat Saksan ja Ranskan ehdotuksesta, että päätökset EVM:n käytöstä voi tehdä ilman kaikkien osapuolten hyväksyntää 85 %:n määräenemmistöllä. Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan muutos on vastoin Suomen perustuslakia.[5] Kokoomuksen Kimmo Sasi oli ainoa, joka jätti eriävän mielipiteensä.[6] Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sanoi, ettei Suomi hyväksy määräenemmistön käyttöä ja voi jäädä pois vakausmekanismista.[7]

Alkuvuodesta 2012 on esitetty vaatimuksia, että rahaston koko pitäisi jopa kaksinkertaistaa.[8]

Suomen vastuut EVM:ssä

Suomen osuus EVM:n pääomasta on noin 1,8 prosenttia, mikä vastaa noin 12,6 miljardin euron osuutta. Vastuu voi nousta, jos eduskunta hyväksyy EVM:n osakepääoman korotuksen. EVM voi vaatia Suomea maksamaan 11,14 miljardia euroa EVM:n tappioiden kattamiseksi tai sen maksukyvyttömyyden välttämiseksi. EVM:n aiheuttamien riskien mittaluokkaa ei voida arvioida tarkasti.[9]

Kritiikki

Taloustoimittaja Jan Hurri arvosteli Suomen liittymistä vakausmekanismiin, koska Suomen osallistuminen ei vaikuta kriisin kehittymiseen eikä suomalaisilla rahoituslaitoksilla ole merkittäviä taloudellisia vastuita kriisimaissa.[10] Brittiläinen ajatushautomo Open Europe kyseenalaisti vakausmekanismin lainmukaisuuden ja sen toimien tehokkuuden kriisin ratkaisemisessa.[11] Euroopan vakausmekanismia vastaan on järjestetty kaksi mielenosoitusta kesäkuussa 2012.[12][13]

Lokakuussa 2013 oikeustieteen tohtori Kari Uoti arvioi, että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli esteellinen päättäessään Euroopan vakausmekanismin osakkeiden merkinnästä.[14]

Lähteet

  1. ↑ Lyhenneluettelo, Kotus
  2. ↑ Euroopan vakausmekanismi Valtiovavarainministeriö. Arkistoitu 15.7.2015. Viitattu 15.7.2015.
  3. ↑ http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/03/21/suomen-osuus-kriisirahastosta-on-126-miljardia-euroa/20113967/12
  4. ↑ Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle luonnoksesta Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevaksi valtiosopimukseksi (Euroopan vakausmekanismi) 217.71.145.20. Arkistoitu 30.9.2011. Viitattu 15.6.2011.
  5. ↑ Perustuslakivaliokunta EVM:stä: Määräenemmistöpäätökset perustuslain vastaisia hs.fi. Arkistoitu 14.1.2012.
  6. ↑ http://www.ts.fi/online/kotimaa/286786.html
  7. ↑ Urpilainen: Suomi ei luovu yksimielisistä päätöksistä hs.fi. 9.12.2011 14:12. Arkistoitu 14.1.2012.
  8. ↑ http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/01/22/italian-monti-haluaa-tuplata-evmn-kapasiteetin/201221491/12
  9. ↑ Valtiovarainministeriön taustamuistio: EVM:n perustaminen - Kysymyksiä ja vastauksia liittyen hallituksen esitykseen vm.fi. Arkistoitu 23.5.2012.
  10. ↑ http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/06/13/maksakaa-tai-lehman-morko-tulee/201231329/170
  11. ↑ http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/06/20/britit-kertovat-suomelle-10-syyta-hylata-evm/201231947/12
  12. ↑ http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/06/12/torstaiksi-puuhataan-evmn-vastaista-mielenosoitusta/201231388/12
  13. ↑ http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=7&id=4088 (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ http://uutiset.perussuomalaiset.fi/oikeustieteiden-tohtori-urpilainen-oli-esteellinen-evm-paatoksessa/

Aiheesta muualla