Tässä artikkelissa tutkimme Pohjajärvi (Ylöjärvi):n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Pohjajärvi (Ylöjärvi) on jättänyt lähtemättömän jäljen eri elämänaloilla aina populaarikulttuuriin vaikuttaneesta merkityksestään historian kannalta. Vuosien varrella Pohjajärvi (Ylöjärvi) on ollut keskustelun ja analyysin kohteena, ja se on synnyttänyt kaikenlaisia mielipiteitä ja teorioita. Tällä tutkimuksella pyrimme valaisemaan Pohjajärvi (Ylöjärvi):n merkitystä ja sen roolia maailman muovaamisessa sellaisena kuin sen tunnemme. Tutkimalla sen vaikutuksia ja seurauksia toivomme, että voimme sukeltaa Pohjajärvi (Ylöjärvi):n monimutkaisuuteen ja sen pysyvään vaikutukseen.
Pohjajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Ylöjärvi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
Laskuoja | oja Myllypuroon [1] |
Järvinumero | 35.213.1.004 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 128,6 m [1] |
Rantaviiva | 0,623 km [2] |
Pinta-ala | 0,02604 km² [2] |
|
Pohjajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärven Vuorentaustassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Pohjajärvi on osa Vihnusjärven valuma-aluetta.[2][1]
Järvi on 200 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja sen pinta-ala on 2,6 hehtaaria. Siihen laskevat pohjois- ja luoteispuolen metsäojat. Laskuoja lähtee järven eteläpäästä ja se juoksee Vuorentaustan asuntoalueen läpi etelään ja kääntyy Tukiaistenmaalla loivasti länttä. Siellä se yhtyy kolmen kilometrin jälkeen Leppiojaan, joka muuttuu yhtymäkohdassa Myllypuroksi. Järven rantaviivan pituus on 600 metriä. Järven rannat ovat kokonaan Pohjajärvenleton avosuon sisällä. Rannat ovat kuivatetun järven pohjaa ja nykyinen järvi sijaitsee sen järven syvänteessä ja laskuoja on kuivatuksen yhteydessä kaivettu syvemmäksi ulottumaan nykyiselle järvelle asti. Järven suoalueen itä- ja eteläpuolelle ulottuvat Vuorentaustan ja Pohjolan kaupunginosat.[2][1][3]
Vuonna 1855 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Pääpohjanen”. Sen rannoille oli merkitty kolmen torpan paikka. Silloinen rantaviiva seurasi pääpiirtein nykyistä Pohjajärvenleton ja sen soistuneen metsikön reunaa. Laskuojan paikka ei ollut kartassa. Järvi on kartan julkaisun aikoihin tai sen jälkeen kuivatettu.[4]
Vuoden 1953 peruskartassa järven nimi kirjoitettiin ”Pohjanlampi” ja se sijaitsi Ilmarinkylässä. Kylässä oli muutamia maatiloja, mutta jo silloin kylän keskelle oli rakennettu omakotitaloja. Vuoden 1960 kartassa olivat omakotitalot lisääntyneet ja nyt taajamaa kutsuttiin Vuorentaustaksi. Järven nimi kirjoitettiin nyt ”Pohjajärvi”. Ylöjärveltä tuli Pohjolan kautta suora tie Ylöjärven keskustasta. Vuonna 1975 olivat Vuorentausta ja Hatolan asuinalueet kasvaneet yhteen ja järven itäpuolella olevat Pohjolan pellot olivat myös rakennettuja.[5][6][7]