Pylkönmäen kirkonkylä

Pylkönmäen kirkonkylä:n maailmassa on loputtomasti näkökohtia ja näkökulmia, joita voidaan tutkia ja joista voidaan keskustella. Pylkönmäen kirkonkylä on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen vuosien varrella historiastaan ​​sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Olipa kyse Pylkönmäen kirkonkylä:n elämästä, hänen merkityksestään tietyssä kontekstissa tai hänen vaikutuksestaan ​​ammatillisesti, tätä aihetta lähestyttäessä voidaan valita useita näkökulmia ja lähestymistapoja. Tässä artikkelissa tutkimme Pylkönmäen kirkonkylä:n eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja esitämme syvemmän ymmärryksen sen merkityksestä ja vaikutuksesta.

Pylkönmäen kirkonkylä

Pylkönmäen kirkonkylä

Koordinaatit: 62.6662°N, 24.8049°E

Valtio Suomi
Maakunta Keski-Suomi
Kunta Saarijärvi
Entinen kunta Pylkönmäki
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1,19 km²
Väkiluku (2021) 276
 – Väestötiheys 231,9 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2021 mukaiset.[1]











Pylkönmäen kirkonkylä on Saarijärven kaupungin Pylkönmäen pitäjän kirkonkylä ja taajama Keski-Suomen maakunnan länsiosassa.[2][3][4][5][6] Kirkonkylä on mäkiasutusaluetta Suomenselän vedenjakaja-alueella ja sijaitsee maanteitse 94 kilometriä maakuntakeskus Jyväskylästä luoteeseen.[3][6]

Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2021 lopussa Pylkönmäen kirkonkylän pinta-ala oli 1,19 neliökilometriä ja väkiluku 276.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien rajauksesta.

Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat Pylkönmäen pitäjän alueelle 1500-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1564 taloja oli kolme ja 1696 kahdeksan. Laajemmin asutus levisi 1700-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1865 taloja oli jo 71, minkä lisäksi taloilla oli torppia.[3] Pylkönmäki on saanut nimensä samannimisestä Paajalan kylän kantatalosta numero 5 (Pylkönmäki 1788, Henrik Pylkönmäki 1850). Taustalla on monessa muodossa esiintynyt sukunimi: Pylkäs, Pylkkinen, Pylkkänen, Pylkkö, Pylkkönen. Hämeestä tullut uudisasukas Antti Pylkkänen (Pylkkinen) asettui asumaan niin sanotulle Karangan (Kardanga) erämaa-alueelle, jonne myöhemmin kehittyi Paajalan kylä.[4] Rukoushuonekunta Pylkönmäestä tuli vuonna 1858, oma Pylkönmäen kirkko valmistui 1864.[3] Senaatti hyväksyi seurakunnan itsenäistymisen 1898, mutta sen toteutuminen jäi vuoteen 1914.[4][3]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2021 (valitaan väkiluku 31.12. (2021) ja taajamaksi Pylkönmäen kk.) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 16.6.2023.
  2. ↑ Heli Kaski: Pylkönmäki valittiin Keski-Suomen Vuoden Kyläksi – "Olemme sisukkaasti taistelleet kylämme elinvoimaisuuden puolesta" 11.12.2018. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 16.6.2023.
  3. ↑ a b c d e Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN 951-1-08345-7, viitattu 16. kesäkuuta 2023), Sumiainen , s. 107-108 (Osa 5: Keski-Suomi, Etelä-Savo)View and modify data on Wikidata
  4. ↑ a b c Sirkka Paikkala (SP): Pylkönmäki (s. 359) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 16.6.2023.
  5. ↑ Pylkönmäki (myös MML:n Nimistön tietokortti: Pylkönmäki) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 16.6.2023.
  6. ↑ a b Pylkönmäen kk. Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 16.6.2023.

Aiheesta muualla

Suomen entisten kuntien (ml. nykyisten kuntien aiemmat) hallinnolliset keskukset
Etelä-Karjala: Akonpohja (Saari) • Joutsenon kirkonkylä • Lauritsala • Miettilä (Rautjärvi vuoteen 1972) • Niukkala (Uukuniemi) • Nuijamaa • Vainikkala (Lappee) • Ylämaan kirkonkylä

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmän kirkonkylä • Jalasjärven kirkonkylä • Jurvan kirkonkylä • Kortesjärven kirkonkylä • Keskikylä (Lehtimäki) • Nurmon kirkonkylä • Peräseinäjoen kirkonkylä • Törnävä (Seinäjoen mlk) • Töysän kirkonkylä • Ylihärmän kirkonkylä • Ylistaron kirkonkylä

Etelä-Savo: Anttolankylä • Haukivuoren asemanseutu • Jäppilän kirkonkylä • Kerimäen kirkonkylä • Naarajärvi (Pieksämäen mlk/Pieksänmaa) • Pertunmaan kirkonkylä • Punkasalmi (Punkaharju) • Rantakylä (Mikkelin mlk) • Ristiinan kirkonkylä • Savonrannan kirkonkylä • Suomenniemen kirkonkylä • Virtasalmen kirkonkylä

Kainuu: Teppana (Kajaanin mlk) • Vuolijoen kirkonkylä

Kanta-Häme: Hattelmala* (Vanaja) • Hauhon kirkonkylä • Hätilä (Hämeenlinnan mlk) • Iittala (Kalvola) • Kojo (Koijärvi) • Lammin kirkonkylä • Rengon kirkonkylä • Suotaala (Tyrväntö) • Syrjäntaka (Tuulos)

Keski-Pohjanmaa: Kirkonmäki (Kaarlela) • Knivsund (Öja) • Kälviän kirkonseutu • Lohtajan kirkonkylä • Ullavan kirkonkylä

Keski-Suomi: Asemakylä (Pihlajavesi) • Halli (Kuorevesi) • Honkola (Äänekosken mlk) • Jämsänkosken keskustaajama • Konginkangas • Korpilahden kirkonkylä • Koskenpää • Leivonmäen kirkonkylä • Pylkönmäen kirkonkylä • Sumiaisten kirkonkylä • Suolahden keskustaajama • Säynätsalo • Vaajakoski* (Jyväskylän mlk)

Kymenlaakso: Anjala • Elimäen kirkonkylä • Haapasaari • Helilä (Karhula ja Kymi) • Jaalan kirkonkylä • Keltakangas (Sippola vuodesta 1966/Anjalankoski) • Kuusaa (Kuusankoski) • Sippola • Summa* (Vehkalahti) • Valkealan kirkonkylä

Lappi: Isokylä* (Kemijärven mlk) • Karunki • Kiviranta (Alatornio) • Saarenkylä* (Rovaniemen mlk) • Turtola

Pirkanmaa: Eräjärvi • Huittula (Sääksmäki) • Karkku • Kiikka • Kiikoisten kirkonkylä • Kurun kirkonkylä • Kämmenniemi (Teisko) • Luopioisten kirkonkylä • Länkipohja (Längelmäki) • Messukylä • Pehula (Keikyä/Äetsä) • Pohja (Kuhmalahti) • Pohjakylä (Suodenniemi) • Sahalahden kirkonkylä • Siuro (Suoniemi) • Sorila (Aitolahti) • Tottijärvi • Uotsola (Mouhijärvi) • Viialan kirkonkylä • Viljakkalan kirkonkylä • Vilppulan asemanseutu

Pohjanmaa: Alaveteli • Bergö • Björköby • Jepuan asemanseutu • Koivulahti • Lapväärtti • Lillby (Purmo) • Maksamaan kirkonkylä • Munsala • Oravaisten kirkonkylä • Petolahti • Pirttikylä • Raippaluoto • Siipyy • Teerijärvi • Tiukka • Vähänkyrön kirkonkylä • Ylimarkku • Ähtävä

Pohjois-Karjala: Enon kirkonkylä • Hammaslahti (Pyhäselkä) • Kesälahden kirkonkylä • Kiihtelysvaaran kirkonkylä • Kuusjärvi • Pankakoski* (Pielisjärvi) • Porokylä (Nurmeksen mlk) • Tuupovaaran kirkonkylä • Uusikylä (Värtsilä) • Valtimon kirkonkylä

Pohjois-Pohjanmaa: Asemakylä (Kuivaniemi) • Haukiputaan kirkonkylä • Himangan kirkonkylä • Kestilän kirkonkylä • Kiimingin kirkonkylä • Meijerinkylä (Temmes) • Oulunsalon kirkonkylä • Paavola • Pattijoen kirkonkylä • Piippolan kirkonkylä • Rantsilan kirkonkylä • Rautio • Revonlahti • Salonkylä (Saloinen) • Siikajoenkylä • Säräisniemi • Vihannin kirkonkylä • Yli-Iin kirkonseutu • Ylikiimingin kirkonkylä

Pohjois-Savo: Juankosken kirkonseutu • Kangaslammin kirkonkylä • Karttulan kirkonkylä • Maaningan kirkonkylä • Muuruveden kirkonkylä • Melalahti (Riistavesi) • Nilsiän keskustaajama • Säyneinen • Varpaisjärven kirkonkylä • Vehmersalmen kirkonkylä

Päijät-Häme: Artjärven kirkonkylä • Heinolan kirkonkylä (Heinolan mlk) • Hämeenkoski • Nastolan kirkonkylä

Satakunta: Ahlainen • Eurakoski (Kiukainen) • Hinnerjoki • Honkajoen kirkonkylä • Kangas (Kullaa) • Kauvatsa • Kepola (Köyliö) • Kodisjoen kirkonkylä • Koskenkylä (Honkilahti) • Lapin kirkonkylä • Lavian kirkonkylä • Luvian kirkonkylä • Noormarkun kirkonkylä • Pihlava (Porin mlk) • Uotila* (Rauman mlk) • Vampulan kirkonkylä

Uusimaa: Bromarv • Etelä-Haaga (Haagan kauppala) • Gammelbacka* (Porvoon mlk) • Hyvinkäänkylä (Hyvinkään mlk) • Karjaan keskustaajama • Karjalohjan kirkonkylä • Kulosaari • Liljendalin kirkonkylä • Malmi (Helsingin mlk vuoteen 1945) • Munkkiniemi (Huopalahti) • Nummen kirkonkylä (Nummi/Nummi-Pusula) • Patola (Oulunkylä) • Pernajan kirkonkylä • Pohjankuru • Pusula • Ruotsinpyhtään kirkonkylä • Sammatin kirkonkylä • Tenhola • Vihdin kirkonkylä • Virkkala* (Lohjan kunta) • Österby* (Tammisaaren mlk)

Varsinais-Suomi: Alastaron kirkonkylä • Askaisten kirkonkylä • Halikon kirkonkylä • Hiittinen • Hirvikoski (Loimaan kunta) • Houtskarin kirkonkylä • Inkere (Pertteli) • Jakkula (Somerniemi) • Jäkärlä (Maaria) • Kaivola (Pertteli) • Kakskerta • Kalanti • Karppinen (Karjala) • Kiikalan kirkonkylä • Kitula (Suomusjärvi) • Kokkila (Angelniemi) • Korppoon kirkonkylä • Kuusisto • Kuusjoen kirkonkylä • Lammala (Västanfjärd) • Lemun kirkonkylä • Lokalahti • Mellilän asemanseutu • Merimaskun kirkonkylä • Metsämaa • Mietoisten kirkonkylä • Muurlan kirkonkylä • Nauvon kirkonkylä • Norrby (Iniö) • Paattinen • Palva (Velkua) • Perniön kirkonkylä • Piikkiön kirkonkylä • Pyhämaa • Rantola (Karuna) • Rymättylän kirkonkylä • Särkisalon kirkonkylä • Taalintehdas (Dragsfjärd) • Tarvasjoen kirkonkylä • Toija (Kisko) • Vahdon kirkonkylä • Yläneen kirkonkylä

Luovutetut alueet: Kirkkoranta (Muolaa) • Kyyrölä • Parkkina (Petsamo) • Pölläkkälä (Äyräpää) • Salmi • Soanlahti • Suurkylä (Suursaari) • Säkkijärvi • Tenkalahti (Käkisalmen mlk) • Virkkilä (Vuoksela)

Tähdellä (*) merkityt ovat olleet kuntien suurimpia asutuskeskuksia sellaisissa tapauksissa, että kunnantalo on sijainnut viereisessä kaupungissa tai kauppalassa.

Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista