Pylkönmäen kirkonkylä:n maailmassa on loputtomasti näkökohtia ja näkökulmia, joita voidaan tutkia ja joista voidaan keskustella. Pylkönmäen kirkonkylä on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen vuosien varrella historiastaan sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Olipa kyse Pylkönmäen kirkonkylä:n elämästä, hänen merkityksestään tietyssä kontekstissa tai hänen vaikutuksestaan ammatillisesti, tätä aihetta lähestyttäessä voidaan valita useita näkökulmia ja lähestymistapoja. Tässä artikkelissa tutkimme Pylkönmäen kirkonkylä:n eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja esitämme syvemmän ymmärryksen sen merkityksestä ja vaikutuksesta.
Pylkönmäen kirkonkylä | |
---|---|
![]() ![]() Pylkönmäen kirkonkylä |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Suomi |
Maakunta | Keski-Suomi |
Kunta | Saarijärvi |
Entinen kunta | Pylkönmäki |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | taajama |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 1,19 km² |
Väkiluku (2021) | 276 |
– Väestötiheys | 231,9 as./km² |
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2021 mukaiset.[1]
|
Pylkönmäen kirkonkylä on Saarijärven kaupungin Pylkönmäen pitäjän kirkonkylä ja taajama Keski-Suomen maakunnan länsiosassa.[2][3][4][5][6] Kirkonkylä on mäkiasutusaluetta Suomenselän vedenjakaja-alueella ja sijaitsee maanteitse 94 kilometriä maakuntakeskus Jyväskylästä luoteeseen.[3][6]
Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2021 lopussa Pylkönmäen kirkonkylän pinta-ala oli 1,19 neliökilometriä ja väkiluku 276.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien rajauksesta.
Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat Pylkönmäen pitäjän alueelle 1500-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1564 taloja oli kolme ja 1696 kahdeksan. Laajemmin asutus levisi 1700-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1865 taloja oli jo 71, minkä lisäksi taloilla oli torppia.[3] Pylkönmäki on saanut nimensä samannimisestä Paajalan kylän kantatalosta numero 5 (Pylkönmäki 1788, Henrik Pylkönmäki 1850). Taustalla on monessa muodossa esiintynyt sukunimi: Pylkäs, Pylkkinen, Pylkkänen, Pylkkö, Pylkkönen. Hämeestä tullut uudisasukas Antti Pylkkänen (Pylkkinen) asettui asumaan niin sanotulle Karangan (Kardanga) erämaa-alueelle, jonne myöhemmin kehittyi Paajalan kylä.[4] Rukoushuonekunta Pylkönmäestä tuli vuonna 1858, oma Pylkönmäen kirkko valmistui 1864.[3] Senaatti hyväksyi seurakunnan itsenäistymisen 1898, mutta sen toteutuminen jäi vuoteen 1914.[4][3]