Nykymaailmassa Kälviän kirkonseutu on aihe, joka herättää monien ihmisten kiinnostuksen eri aloilla. Olipa kyseessä ammatillinen, henkilökohtainen tai akateeminen alue, Kälviän kirkonseutu:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja keskustelun aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Kälviän kirkonseutu on ottanut tärkeän roolin modernissa yhteiskunnassa muuttaen tapaamme olla yhteydessä, työskennellä ja kouluttaa itseämme. Tässä artikkelissa tutkimme Kälviän kirkonseutu:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Kälviän kirkonseutu | |
---|---|
![]() Kälviän keskustaa. |
|
|
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Keski-Pohjanmaa |
Seutukunta | Kokkolan seutukunta |
Kunta | Kokkola |
Entinen kunta | Kälviä |
Hallinnon tyyppi | taajama, kirkonkylä |
Maantiede | |
Maa-ala | 8,54 km² |
Väestö | |
Väkiluku | 2 427 |
Väestötiheys | 284,3 as./km² |
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2016 mukaiset.[1] |
|
|
Kälviän kirkonseutu (ruots. Kelviå kyrkosamhälle) on taajama, kirkonkylä ja entisen Kälviän kunnan hallinnollinen keskus. Se sijaitsee Keski-Pohjanmaalla nykyisessä Kokkolan kaupungissa. Vuoden 2016 lopussa taajamassa oli 2 427 asukasta, ja sen maapinta-ala oli 8,54 neliökilometriä.[1] Taajaman asuinalueita ovat Potankangas, Siirilä, Simukkala, Kumpula, Niemivainio, Marttila ja Taskula.
Kirkonseudun ympäristössä harjoitetaan paljon maataloutta. Taajamassa kaakosta virtaavaan Kälviänjokeen yhtyy idästä tuleva Vähäjoki.
Kokkolan ja Kannuksen välinen valtatie 28 kulkee lännestä itään taajaman pohjoispuolella. Seututietä 757 pitkin pääsee Ullavalle kaakkoon. Yhdystie 7711 johtaa kirkonseudulta pohjoiseen valtatielle 8. Kälviän kirkonseudulla on Kälviän rautatieasema, joka kuuluu Seinäjoen ja Oulun väliseen Pohjanmaan rataan, mutta henkilöliikenne asemalla loppui jo vuonna 1990.
Rautatieaseman ohella taajamassa sijaitsevat muun muassa Kälviän kirkko, terveysasema, vanhainkoti, museo, urheilukenttä ja useita kouluja.