Risteymä

Nykymaailmassa Risteymä:stä on tullut ajankohtainen ongelma, joka vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Globalisaation ja kulttuurien välisten yhteyksien lisääntyessä Risteymä on saanut yhä enemmän merkitystä, mikä synnyttää keskusteluja ja pohdiskeluja, jotka ylittävät rajat ja tieteenalat. Tässä artikkelissa tutkimme Risteymä:n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta nykyään ja pohdimme sen vaikutusta tulevaisuudessa. Laajasta ja tieteidenvälisestä näkökulmasta tarkastelemme Risteymä:n historiallisia, sosiaalisia, poliittisia ja kulttuurisia puolia tavoitteena ymmärtää sen monimutkaisuus ja sen vaikutukset nykymaailmaan.

Aasin ja seepran risteymä Colchesterin eläintarhassa.

Risteymä eli hybridi tai bastardi on biologiassa kahden perimältään erilaisen eliöyksilön jälkeläinen. Sillä voidaan tarkoittaa heterotsygoottia eli eriperintäistä hedelmöitynyttä munasolua tai siitä kehittynyttä yksilöä, joka on saanut kahdelta vanhemmaltaan vähintään yhden alleeliparin suhteen erilaiset perintötekijät. Yleensä risteymällä viitataan kuitenkin lajiristeymään, jossa kahteen läheiseen lajiin kuuluvat yksilöt saavat jälkeläisen. Eri populaatioihin, rotuihin tai kasvilajikkeisiin kuuluvien yksilöiden jälkeläisiä kutsutaan myös risteymiksi. Myös eri sukuihin kuuluvien lajien välillä on tavattu risteymiä.

Lajiristeymä

Lajiristeymiä esiintyy silloin, kun samassa elinympäristössä elää kahden toisilleen läheisen lajin edustajia, jotka riittävässä määrin muistuttavat toisiaan erehdyttääkseen yksilöt parittelemaan keskenään ja joilla usein mahdollisiin soidinmenoihin liittyy useiden yksilöiden välistä kilpailua. Yleensä eri lajit eivät voi lisääntyä keskenään, koska isolaatiomekanismit estävät sen. Vain tietyissä tapauksissa munasolu voi hedelmöittyä, ja useimmiten syntyvä jälkeläinen on steriili.[1] Steriiliys johtuu vanhempien erilaisesta kromosomimäärästä, jolloin jälkeläisellä on kromosomeja vanhempiensa keskiarvon verran, esimerkiksi hevosen (64 kromosomia) ja aasin (62 kromosomia) risteymällä muulilla on 63 kromosomia. Ylimääräinen kromosomi ei löydä itselleen paria meioosissa, jolloin meioosi epäonnistuu, eikä lisääntymiseen tarvittavia toimivia sukusoluja voi syntyä.

Risteymien ulkonäössä on yleensä piirteitä kummastakin vanhemmasta.[1] Toisinaan niillä on kuitenkin emolajeista poikkeavia ominaisuuksia; esimerkiksi leijonan ja tiikerin risteymä liikeri on huomattavasti kookkaampi kuin kumpikaan kantalaji.

Ihminen aiheuttaa risteymiä hyötyeläinten ja -kasvien jalostuksessa. Tällöin on usein tarkoituksena kahden lajin, rodun tai lajikkeen parhaiden ominaisuuksien yhdistäminen. Kasvinjalostuksessa risteyttämällä synnytetään uusia lajikkeita, joiden kukinto tai lehdet ovat erilaiset. Usein lajikkeiden jalostushistoria on niin monimutkainen, että lajikkeet voidaan luokitella vain tiettyihin sukuihin. Nämä suvut eivät siis jakaudu lajeihin.

Suomen luonnossa tavattuja risteymiä

 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Suomessa on tavattu vain muutamia eri eläinlajien välisiä risteymiä; kasvihybridit sen sijaan ovat melko yleisiä, niitä esiintyy esimerkiksi pajujen keskuudessa. Varmistettuja eläinristeymiä ovat ainakin seuraavat:

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Laine, Lasse J.: ”Risteymät”, Suomalainen Lintuopas, s. 316. Helsinki: Helsinki Media, 1998. ISBN 951-32-0006-X
  2. ↑ a b c d Sarvela, Pekka: Risteymiä Pekka Sarvelan Lintukirja. Arkistoitu 2.5.2008. Viitattu 4.4.2010.
  3. ↑ a b Rahko, Pekka: Ei löytynyt pyymetsoa vieläkään. Kaleva.fi. 12.3.2009. Arkistoitu 29.4.2013.
  4. ↑ Yle Uutiset 7.4.2016: Huippuharvinainen pyyteeri oli vähällä joutua pataan, mutta päätyi lopulta museoon Viitattu 2.2.2020.
  5. ↑ a b Yle Uutiset 2.2.2020: Superharvinainen pyyn ja riekon poikue bongattiin Lapissa – dna-tutkimus vahvistaa romanssin Viitattu 2.2.2020.
  6. ↑ a b Pieni Tietosanakirja
  7. ↑ Tikkanen, Jouni: Antti Koli kuvasi hanhien risteymän. Suomen Luonto, 2010, nro 8, s. 75. Suomen luonnonsuojeluliitto.
  8. ↑ a b Raptor Identification. Viitattu 27.8.2021.
  9. ↑ Yle Uutiset 4.11.2015: Outo lintu osoittautui kahden haukan risteymäksi. Viitattu 27.8.2021.
  10. ↑ Södersved, Jan: Turkurikyyhky? Eläinmaailma, 1999, nro 12, s. 11.
  11. ↑ a b c d e Laine, Lasse J.: Lintuharrastajan opas, s. 30. Otava, 2006. ISBN 951-1-18829-1
  12. ↑ Lapin Kansa 17.8.2015: En­sim­mäi­nen Suo­mes­sa ren­gas­tet­tu vi­her­ur­piai­nen Ke­mi­jär­vel­lä. Viitattu 27.8.2021.
  13. ↑ Tuukkanen, Pia: Siikamuikku-siiat hämmästyttävät Inarissa Yle.fi. 28.10.2011. Yle Lappi. Arkistoitu 10.11.2011. Viitattu 28.10.2011.
  14. ↑ Porilaismies kalasti harvinaisen kuha-ahvenen 4.2.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.4.2010.
  15. ↑ Suomen Luonto, 2016, nro 2, s. 10. Suomen Luonnonsuojeluliitto.
  16. ↑ Kirsikka Mattila: Kuha-ahven todettiin harvinaiseksi takaisinristeymäksi Luonnontieteellisen museon blogi. 9.12.2010. Helsingin yliopisto. Viitattu 25.12.2010.

Aiheesta muualla