Serbian kansalliskokous

Tässä artikkelissa käsittelemme Serbian kansalliskokous:n aihetta eri näkökulmista ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Tutkimme erilaisia ​​mielipiteitä ja argumentteja, jotka pyörivät Serbian kansalliskokous:n ympärillä, ja pyrimme valaisemaan sen merkitystä ja vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Sukellaan Serbian kansalliskokous:een sen alkuperästä sen kehitykseen ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta nykymaailmaan. Pyrimme kriittisen ja reflektoivan lähestymistavan avulla purkamaan eri näkökulmia, jotka tekevät Serbian kansalliskokous:stä kiinnostavan ja ajankohtaisen aiheen, kutsuen lukijamme pohtimaan ja muodostamaan perusteltua mielipidettä asiasta.

Kansalliskokous
Народна скупштина
Narodna skupština
Tyyppi
Tyyppi yksikamarinen
Johto
Puheenjohtaja Ivica Dačić (22. lokakuuta 2020–)
Varapuheenjohtajat Vladimir Orlić
Stefan Krkobabić
Radovan Tvrdišić
Marija Jevđić
Muamer Zukorlić
Kokoonpano
Edustajia 250
Puolueet
Vaalit
Valintatapa Suhteellinen vaalitapa (d'Hondtin menetelmä), äänikynnys 3 %
Viimeisimmät vaalit 17. joulukuuta 2023
Seuraavat vaalit 2026
Kokouspaikka
Kansalliskokouksen talo
Belgrad
Kotisivut
http://www.parlament.rs/

Kansalliskokous (serb. Народна скупштина, Narodna skupština) on Serbian korkeinta lainsäädäntövaltaa käyttävä elin. Se on yksikamarinen ja 250-paikkainen. Edustajat valitaan neljän vuoden välein suhteellisella vaalitavalla.

Kansalliskokouksella on perustuslain mukaan valta esimerkiksi päättää perustuslaista, valtion rajoista, sodasta ja rauhasta sekä valita hallitus ja erottaa se. Kansalliskokous on päätäntävaltainen, kun läsnä on enemmistö edustajista. Perustuslakien muuttamiseen vaaditaan lisäksi kahden kolmasosan enemmistö kaikista edustajista.[1]

Vaalit

Perustuslain mukaan vaalit pidetään joka neljäs vuosi. Mikäli kansalliskokous erottaa hallituksen (tai hallitus eroaa itse) eikä uutta hallitusta saada kokoon, voidaan järjestää ennenaikaiset vaalit. Presidentti julistaa normaalisti vaalit 90 päivää ennen kansalliskokouksen nelivuotisen mandaatin päättymistä, ja vaalit on pidettävä tästä 60 päivän kuluessa. Äänestystapana ovat suljetut listat ja paikat jaetaan suhteellisesti d'Hondtin menetelmän avulla. Käytössä on 3 prosentin äänikynnys, joka ei koske etnisten vähemmistöjen puolueita.[1]

Lähteet

Aiheesta muualla