Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti aihetta Tervalammi (Hausjärvi) ja kaikkea, mitä se sisältää. Analysoimme tämän kiehtovan aiheen kaikkia puolia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Kautta historian Tervalammi (Hausjärvi) on ollut ratkaisevassa roolissa eri yhteiskuntien identiteetin ja kulttuurin muovaamisessa, ja sen vaikutuksen ymmärtäminen nykymaailmassa on välttämätöntä. Monitieteisen lähestymistavan avulla tarkastelemme Tervalammi (Hausjärvi):tä eri näkökulmista, mukaan lukien sen poliittiset, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset. Lisäksi tarkastelemme, miten Tervalammi (Hausjärvi) on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut tapaamme elää ja ajatella nykypäivänä. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava näkemys Tervalammi (Hausjärvi):stä ja valaista aihetta, joka on tärkeä kaikille.
Tervalammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Hausjärvi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Puujoen alue (35.82) |
Laskuoja | oja Mallasjokeen [1] |
Järvinumero | 35.825.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 112,6 m |
Rantaviiva | 0,914 km |
Pinta-ala | 4,995 ha |
|
Tervalammi [1][2] on Kanta-Hämeessä Hausjärvellä Löyttymäen kylän lähellä sijaitseva lampi.[1][2]
Lampi sijaitsee mäkisessä metsämaastossa olevassa pienessä painanteessa. Sen pinta-ala on 5,0 hehtaaria ja se on 300 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Sen rantaviivan pituus on 900 metriä ja se rannat ovat soistuvaa metsää tai mäenrinteitä. Rantaan on rakennettu neljä vapaa-ajan asuntoa. Niille tiet Puujaan kylän ja Löyttymäen yhdistävältä tieltä.[1][2][3]
Lampi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Puujoen alueeseen. Se jaetaan vielä Mallasjoen valuma-alueeseen, johon lampi kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 112,6 metriä mpy ja sen laskuoja lähtee almmen länsirannalta. Se juoksee länteen ja yhtyy Mallasjokeen kilometrin jälkeen. Oja virtaa lammikon läpi ja putoaa matkallaan Mallasjokeen 30 metriä.[1][2]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa lampi on ollut autio, mutta se on ollut nimetty. Sen pohjoispuolelta kulki merkitty polku Löyttymäen talolta Mommilanjärven länsirantaan.[4]
Vuoden 1964 peruskartassa lammen etelärantaan oli rakennettu mökki ja lammen laskuoja vaikutti luontaiselta purolta. Lammella oli vielä vuoden 1988 kartassa yksi mökki. Samassa kartassa laskuojaan oli padottu lammikko.[5][6][7]