Nykymaailmassa Heinunlammi on ottanut perustavanlaatuisen roolin yhteiskunnassa. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Heinunlammi on vaikuttanut merkittävästi tapaamme elää, työskennellä ja olla yhteydessä muihin. Siksi on erittäin tärkeää ymmärtää täysin, mikä rooli Heinunlammi:llä on jokapäiväisessä elämässämme ja kuinka voimme hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä artikkelissa tutkimme Heinunlammi:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen kehitykseen ja sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Lisäksi analysoimme mahdollisia mahdollisuuksia ja haasteita, joita Heinunlammi:n läsnäolo yhteiskunnassamme aiheuttaa.
Heinunlammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Loppi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88) |
Laskuoja | oja Myllyjärveen [1] |
Järvinumero | 35.887.1.025 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 116,6 m [1] |
Rantaviiva | 1,305 km [2] |
Pinta-ala | 5,844 ha [2] |
|
Heinunlammi [2][1] on Kanta-Hämeessä Lopella Räyskälän kylän lähellä sijaitseva lampi.[2][1]
Lammen pinta-ala on 5,8 hehtaaria ja se on 500 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Se on melko matala lampi, jos sen rehevä ja vedenpinnalla viihtyvästä rehevästä vesikasvillisuudesta voi niin päätellä. Lampi on kasvamassa umpeen. Se sijaitsee Räyskälän ympäristössä Pernunnummella, missä maaperä on muodostunut jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjoen muodostumissa, joista alueella sanduri tai delta on vallitsevin maa-aineksen kasautumismuoto [3]. Sen rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä ja sen rannat ovat monin paikoin soistunutta metsämaata. Rannoille ei ole rakennettu mitään, mutta rannasta hieman kauempana on yli viisi vapaa-ajan asuntoa. Entisen maatalon Vähä-Heinuun pellot on metsitetty.[2][1][4]
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Kaartjärven valuma-alue kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 116,6 metriä mpy. Lampeen on johdettu kahdeksan kuivatusojaa lähimetsästä tai rantasuolta. Lännestä laskeva Pikku-Heinun laskuoja on Särkijärvenojan jatke. Heinulammiin laskee myös Koivulammi luoteesta päin. Heinuulammin laskuoja putoaa 30 senttimetriä 170 metrin matkalla Myllyjärveen, joka laskee vuorostaan Kaartjärveen.[2][1][5]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järvi oli laajempi ja U-kirjaimen muotoinen. Tämä viittaa järvenlaskuun, jossa entinen ”Heino lampi” jakautui laskettaessa mahdollisesti kolmeksi lammeksi. Ne ovat nykyään nimeltään Pikku-Heinu, Heinunlammi ja Myllyjärvi. Kartassa oli laskuojen yläjuoksulle merkitty vesimyllyn paikka ja järven luoteispäähän Heinon talo peltoineen. Särkijärvenoja, joka laskee nykyään Heinunlammiin, laski Kalmbergin kartan mukaan nykyiseen Myllyjärveen. Vuoden 1958 peruskartassa erottuu vielä mahdollisen laskuojan jäänne heikosti ja uusi uoma on merkitty kulkemaan ”Kiesalon” eli nykyisen Pikku-Heinun kautta ”Heinuun”. Vuoden 1979 kartassa ympäristön järvien nimet ovat samoja kuin nykyään. Vuoden 1987 kartassa Vähä-Heinuun pellot olivat lähes kaikki metsitettyjä.[6][7][8][9]