Nykyään Vähä-Saarijärvi (Tammela) on aihe, joka on saanut yhä enemmän merkitystä yhteiskunnassamme. Vähä-Saarijärvi (Tammela) on osoittautunut yleisen mielenkiinnon kohteena joko sen vaikutuksen vuoksi ihmisten jokapäiväiseen elämään, populaarikulttuuriin tai merkitykseen ammattialalla. Ajan myötä Vähä-Saarijärvi (Tammela) jatkaa kehittymistään ja tarjoaa uusia haasteita, mahdollisuuksia ja kysymyksiä niille, jotka haluavat syventyä sen tutkimukseen. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Vähä-Saarijärvi (Tammela):n keskeisiä näkökohtia ja sen vaikutuksia elämämme eri osa-alueisiin sekä sen merkitystä nykyään.
Vähä-Saarijärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Tammela |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88) |
Laskujoki | ei laskuojaa [1] |
Järvinumero | 35.887.1.020 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 122,7 m [1] |
Rantaviiva | 0,46 km [2] |
Pinta-ala | 1,174 ha [2] |
|
Vähä-Saarijärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Tammelassa Pernunnummen kankaalla sijaitseva umpijärvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 1,2 hehtaaria ja se on 200 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Se sijaitsee Saarijärvestä 150 metriä luoteeseen Räyskälän ympäristössä Pernunnummella, missä maaperä on muodostunut jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjoen muodostumissa, joista alueella sanduri tai delta on vallitsevin maa-aineksen kasautumismuoto.[3]. Sen rantaviivan pituus on 450 metriä ja sen rannat ovat painauman soistunutta metsämaata. Lampi on autio ja Saarijärven ja tämän välistä kulkevalta tieltä ei tule lammelle omaa tietä.[2][1][4]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Kaartjärven valuma-alue kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 122,7 metriä mpy. Lammelta ei lähde eikä siihen tule ojia, joten se on umpijärvi. Sen vesitalous on pohjaveden ja sadannan varassa.[2][1][5]