Mälkiä (Loppi)
Mälkiä (Loppi) on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Siitä lähtien se on herättänyt laajaa keskustelua ja kiistaa, ja se on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Mälkiä (Loppi):n vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan ja analysoimme sen eri puolia ja sen vaikutuksia eri alueisiin. Lisäksi tarkastelemme, kuinka se on kehittynyt ajan myötä ja tämänhetkisiä suuntauksia, jotka viittaavat sen kasvuun tai laskuun. Mälkiä (Loppi) on epäilemättä edelleen ajankohtainen ja jatkuvasti kehittyvä aihe, ja sen laajuuden ja vaikutuksen ymmärtäminen nykymaailmassa on välttämätöntä.
| Mälkiä | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Loppi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88) |
| Laskuoja | oja Pikku Särkijärven [1] |
| Järvinumero | 35.887.1.033 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 123,8 m [1] |
| Rantaviiva | 2,45 km [2] |
| Pinta-ala | 18,383 ha [2] |
| Saaria | 2 [1] |
 Mälkiä |
|
|
|
|
Mälkiä [2][1] on Kanta-Hämeessä Lopella Pernummen kylän lähellä sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 18,4 hehtaaria ja se on 850 metriä pitkä ja 400 metriä leveä. Se sijaitsee Räyskälän ympäristössä Pernunnummella, missä maaperä on muodostunut jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjoen muodostumissa, joista alueella sanduri tai delta on vallitsevin maa-aineksen kasautumismuoto [3]. Sillä on kaksi saarta. Järven rantaviivan pituus on 2,5 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata lukuun ottamatta pohjoisrannalla Mälkiän maatilan peltoja. Rannolle on rakennettu noin 15 vapaa-ajan asuntoa, joille johtaa tiet yhdystieltä 16623.[2][1][4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Kaartjärven valuma-alue kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 123,8 metriä mpy. Järven laskee vain lyhyt suo-oja ja sen laskuoja lähtee itäpäästä kohti Viiverinsuota, mutta kääntyy Pohjattomasta Pikku Särkijärven läpi Särkijärveen.[2][1][5]
Historiaa
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järvi on unohtunut piirtää ja nimetä, mutta vuoden 1958 peruskartassa se näkyy. Pohjoisrannat peltoja oli silloin nykyistä vähemmän seikä vapaa-ajan asutusta ollut vielä ilmaantunut. Vuoden 1979 kartassa niitä oli kuusi.[6][7][8][9]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Mälkiä, Loppi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 25.7.2017.
- ↑ Litmanen, Tanja: Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatiovaiheet Lopen Pernummella, Pro Gradu-tutkielma, Turun Yliopisto, 2012
- ↑ Mälkiä, Loppi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Mälkiä (Loppi) (35.887.1.033) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.11.2017.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855−1856
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2042 03 Räyskälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1958. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 2.4.2017.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2042 03 Räyskälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1979. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 2.4.2017.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2042 03 Räyskälä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 2.4.2017.