Tänään astumme kiehtovaan maailmaan, joka antaa meille mahdollisuuden tutkia ja löytää Pikku-Kaita täysin uudesta näkökulmasta. Pikku-Kaita on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien huomion ympäri maailmaa joko historiallisen, kulttuurisen tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Tämän artikkelin aikana sukeltamme syvälle Pikku-Kaita:een, tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Liity kanssamme tälle löytö- ja oppimismatkalle, kun selvitämme mysteerit ja ihmeet, joita Pikku-Kaita tarjoaa meille.
Pikku-Kaita | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Tammela |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88) |
Laskujoki | ei laskuojaa [1] |
Järvinumero | 35.887.1.018 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 121,4 m [1] |
Rantaviiva | 0,518 km [2] |
Pinta-ala | 1,29 ha [2] |
|
Pikku-Kaita [2][1] on Kanta-Hämeessä Tammelassa Pernunnummen kangasmaastossa sijaitseva umpijärvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 1,3 hehtaaria ja se on 250 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Se sijaitsee Räyskälän ympäristössä Pernunnummella, missä maaperä on muodostunut jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjoen muodostumissa, joista alueella sanduri tai delta on vallitsevin maa-aineksen kasautumismuoto [3]. Sen rantaviivan pituus on 500 metriä ja se on autio. Lammen lähellä sijaitsee Riitalan kämppä.[2][1][4][5]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Kaartjärven valuma-alue kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 121,4 metriä mpy. Siitä ei lähde tai siihen tule ojia, joten se on umpijärvi. Lammen vieressä on sitä suurempi Tammelan Kaitajärvi.[2][1][6]