Tässä artikkelissa tutkimme Urheiluvuosi 2007:n vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien Urheiluvuosi 2007 on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja yleensä kansalaisten huomion, ja siitä on tullut kiinnostava ja tutkimuksen aihe useilla tiedon aloilla. Kautta historian Urheiluvuosi 2007 on vaikuttanut merkittävästi ihmiskunnan kehitykseen ja sillä on keskeinen rooli kollektiivisen identiteettimme ja sosiaalisten suhteidemme kehityksessä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Urheiluvuosi 2007:n monia puolia ja ulottuvuuksia, ymmärrämme sen vaikutuksen menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa sekä sen merkityksen nykyisessä kontekstissa.
Urheiluvuosi 2007 käsittelee vuoden 2007 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.
Alppihiihto
- Maailmanmestaruuskilpailut Åressa, Ruotsissa 3.–18.2. Isäntämaan Anja Pärson voitti henkilökohtaisissa lajeissa kolme kultaa ja yhden pronssin sekä joukkuekilpailussa hopeaa, ja hänestä tuli ensimmäinen alppihiihtäjä, joka on urallaan voittanut maailmanmestaruuden jokaisessa alppihiihdon henkilökohtaisessa lajissa. Norjan Aksel Lund Svindal voitti kultaa syöksylaskussa ja suurpujottelussa, Itävaltalainen Mario Matt voitti kultaa pujottelussa ja joukkuekilpailussa. Itävaltalaisista maailmanmestariksi hiihti myös Nicole Hosp suurpujottelussa. Mitaleille ylsi kaikkiaan yhdeksän maata.[1]
- Maailmancupkaudella 2006–2007 miesten kokonaiskilpailun voitti Norjan Aksel Lund Svindal 13 pisteen erolla Itävallan Benjamin Raichiin ja naisten kokonaiskilpailun Itävallan Nicole Hosp.[2]
Autourheilu
Golf
Jalkapallo
Jääkiekko
Koripallo
Käsipallo
Lentopallo
Moottoripyöräily
Nyrkkeily
Pohjoismaiset hiihtolajit
Pyöräily
Rugby
Tennis
Uinti
- Pitkän radan maailmanmestaruuskilpailut 17.3.–1.4. Melbournessa, Australiassa. Kisoihin osallistui 171 maata ja 2 200 urheilijaa. Mitalitilaston kärjessä olivat 21 kultamitalia voittanut Yhdysvallat, 11 kultamitalia voittanut Venäjä sekä yhdeksän kultamitalin Australia ja Kiina. Mitaleille ylsi kaikkiaan 27 maata. Uimahypyissä Kiina voitti yhdeksän kymmenestä kultamitalista. Ratauimareista Yhdysvaltain Michael Phelps voitti ennätykselliset seitsemän kultamitalia ja Australian Lisbeth Lenton viisi. Phelpsin kultamitaleista viisi tuli henkilökohtaisista lajeista.[43]
Yleisurheilu
Katso myös
Lähteet
Viitteet
- ↑ Siukonen 2008, s. 49, 180
- ↑ Siukonen 2008, s. 180
- ↑ Siukonen 2008, s. 149, 159, 236–237
- ↑ Siukonen 2008, s. 32, 165, 237–238
- ↑ Siukonen 2008, s. 149
- ↑ Siukonen 2008, s. 73, 195
- ↑ Siukonen 2008, s. 98, 195
- ↑ Siukonen 2008, s. 110, 195
- ↑ Siukonen 2008, s. 117, 195
- ↑ Siukonen 2008, s. 143, 205
- ↑ Siukonen 2008, s. 85, 205
- ↑ Siukonen 2008, s. 89, 205
- ↑ Siukonen 2008, s. 74, 215
- ↑ Siukonen 2008, s. 85, 212–213
- ↑ Siukonen 2008, s. 93–94, 213
- ↑ Siukonen 2008, s. 137, 223–224
- ↑ Siukonen 2008, s. 145, 224
- ↑ Siukonen 2008, s. 85, 97, 223
- ↑ Siukonen 2008, s. 47, 226
- ↑ Siukonen 2008, s. 226
- ↑ Siukonen 2008, s. 137, 228
- ↑ Siukonen 2008, s. 228
- ↑ Siukonen 2008, s. 155, 241
- ↑ Siukonen 2008, s. 136, 241
- ↑ Valuev ready for Chagaev 7.4.2007. Eurosport. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Chagaev is new champ 15.4.2007. Eurosport. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Rafael, Dan: Ibragimov beats Briggs to win WBO heavyweight title 3.6.2007. ESPN. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Siukonen 2008, s. 146
- ↑ Siukonen 2008, s. 245
- ↑ Siukonen 2008, s. 56, 196–197
- ↑ Siukonen 2007, s. 208
- ↑ Siukonen 2008, s. 35, 38, 197–198
- ↑ Siukonen 2008, s. 93, 261
- ↑ Siukonen 2008, s. 111, 261
- ↑ Siukonen 2008, s. 141, 261
- ↑ Siukonen 2008, s. 148, 266
- ↑ Siukonen 2008, s. 44, 281
- ↑ Siukonen 2008, s. 96, 281
- ↑ Siukonen 2008, s. 105, 281
- ↑ Siukonen 2008, s. 133, 281–282
- ↑ Siukonen 2008, s. 137, 282
- ↑ Siukonen 2008, s. 165, 282
- ↑ Siukonen 2008, s. 71, 285–286
- ↑ Siukonen 2008, s. 122, 129, 130, 301–305
- ↑ Siukonen 2008, s. 67, 305
Aiheesta muualla