Vähänkyrön Viesti

Nykymaailmassa Vähänkyrön Viesti on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Johtuipa historiallisesta merkityksestään, yhteiskuntavaikutuksistaan ​​tai henkilökohtaisesta vaikutuksestaan, Vähänkyrön Viesti on aihe, joka ei jää huomaamatta. Vuosien mittaan se on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä, ja se on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Vähänkyrön Viesti:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja sen ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia. Vähänkyrön Viesti on epäilemättä erittäin tärkeä aihe, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkityksellisyyteen akateemisella alalla.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Vähänkyrön Viesti
Koko nimi Vähänkyrön Viesti
Perustettu 1938
Kaupunki Vaasa
Kenttä Kyrölän pesäpallokenttä
Naisten sarjataso Suomensarja
Värit          
Puheenjohtaja Hannele Taanonen
Miesten pelinjohtaja Jaakko Kultalahti
Omistaja Vähänkyrön Viesti ry
Naisten SM-mitalit
Pronssia 1 (1987)
VäVi Futis
Kaupunki Vaasa
Kenttä

Kyrölän kenttä

Merikaarron kenttä
Sarjataso Miehet 6.div

Vähänkyrön Viesti eli VäVi on entisestä Vähänkyrön kunnasta tuleva nykyisin vaasalainen vuonna 1938 perustettu urheilun yleisseura. Sen yhdeksän jaostoa ovat ampuma-, ampumahiihto-, hiihto-, jalkapallo-, lentopallo-, paini- ja voimailu-, pesäpallo-, suunnistus-, ja yleisurheilujaosto. Pesäpallossa miesten edustusjoukkue pelasi kaudella 2021 toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykköspesiksessä ja naisten joukkue maakuntasarjassa[1][2]. Viime vuosina VäVi on saavuttanut SM-mitaleja lentopallossa, ammunnassa ja pesäpallossa. Viesti onkin saanut tunnustusta lentopallon ja pesäpallon juniorityöstään.

Historia

Seuran perustaminen

Kyrölän kenttä

VäVi perustettiin 10. huhtikuuta 1938 virallisella nimellään Voimistelu- ja urheiluseura Vähänkyrön Viesti. Seura rekisteröitiin 1. lokakuuta ja kolme kuukautta perustamisen jälkeen sen jäsenmäärä oli jo 117. Suurin osa jäsenistä oli miehiä. Aluksi seuran lajeja olivat muiden muassa pesäpallo, hiihto ja nyrkkeily. Viesti liittyi SVUL:n erikoisliittoihin vuoden 1939 tammikuussa.

Sotien jälkeen uuteen nousuun

Toisen maailmansodan vuoksi Viestin toiminta laantui, mutta muutaman vuoden jälkeen seurassa alkoi uusi nousu. 1940-luvun lopussa Viestin miesten pesäpallon edustusjoukkue nousi maakuntasarjaan valmentajanaan Tauno Aho. 1950-luvulla Kyrölän kenttä kunnostettiin ja se siirtyi VäVin omistukseen. Lisäksi VäVi rakensi tanssipaviljongin, jossa vietti myös 20-vuotisjuhlaansa. 1950-luvun loppupuolella VäVi rakensi Saarenpäähän hiihto- ja urheilumajan, joka 1980-luvulla laajennettiin nykyiseen laajuuteensa.

Uuden kentän rakentaminen

Vähänkyrön kunnan rakentama uusi kenttä Kyrölän lähelle paransi Viestin harrastusmahdollisuuksia jalkapallossa ja yleisurheilussa, mikä nousikin yhdeksi Viestin johtavista lajeista. 1990- ja 2000-luvuilla Viestillä on ollut toiminnassa yhdeksän jaostoa; ampuma-, ampumahiihto-, hiihto-, jalkapallo-, lentopallo-, paini- ja voimailu-, pesäpallo-, suunnistus- ja yleisurheilujaosto. Tosin välillä voimailujaosto toimi erillään, mutta käytännöllisyyden vuoksi se yhdistettiin painin kanssa. Vielä 1980-luvulla toiminut talousvaliokunta lakkautettiin vuosikymmenen vaihteessa ja sen tehtävät siirtyivät Viestin johtokunnalle.

Pesäpallotoiminnan historiaa

Kyrölän pesäpallokenttä

1940-luvun lopussa Viestin miesten pesäpallon edustusjoukkue nousi maakuntasarjaan valmentajanaan Tauno Aho. Miehet nousivat Suomen pääsarjaan kaudeksi 1979. Joukkue kuitenkin jäi sarjassa sijalle 12 ja putosi heti takaisin alasarjoihin.

Naisten edustusjoukkue nousi pesäpallon SM-sarjaan kaudeksi 1986. Ensimmäisellä kaudellaan VäVi sijoittui pääsarjassa viidenneksi. Viestin eräs seurahistorian merkittävin saavutus eli naisten SM-pronssi tuli kaudella 1987. Tuon kauden jälkeen sijoitukset pääsarjassa olivat kuudes, kahdeksas ja kolme kertaa peräkkäin 11. Kauden 1992 päätteeksi seuran seitsemän vuotta kestänyt urakka pääsarjassa päättyi. Naisjoukkue nousi kaudeksi 1997 Superpesikseen.

Junioritoiminta

Pesäpallon junioreiden SM-mitalit
Joukkue Mitalit Vuodet Yhteensä
B-pojat
Hopeaa Hopeaa 2015 1
B-tytöt
Kultaa Kultaa 1984 1
Pronssia Pronssia 1988 1
C-pojat
Kultaa Kultaa 2013 1
Pronssia Pronssia 1995 1
C-tytöt
Pronssia Pronssia 1985 1
D-pojat
Pronssia Pronssia 2024 1
D-tytöt
Hopeaa Hopeaa 1983, 1984 2
E-tytöt
Kultaa Kultaa 1982 1
Pronssia Pronssia 1981 1
Yhteensä: 11

Talous

Vähänkyrön Viestin taloudellinen tilanne on lähes aina mennyt yhteiskunnan taloudellisen tilanteen mukaan. On mennyt hyvin, jos yhteiskunnallakin on mennyt hyvin, mutta seuralla on ollut myös vaikeuksia. Rahan hankkiminen seuran toimintaan on aina ollut tärkeässä asemassa. Jo ensimmäisenä toimintavuonnaan Viesti järjesti arpajaiset, joiden pääpalkintona oli 8000 markan arvoinen moottoripyörä. Talkootyön merkitys oli seuran alkuvuosina tärkeää ja viime vuosina sen merkitys on jälleen kasvanut.

Palkinnot ja huomionosoitukset

Palkitut

Vuoden lukkari:[3]

Vuoden pelinjohtaja:[4]

Naisten Itä–Länsi-valinnat

Miesten Liitto–Lehdistö-valinnat

Lähteet

  1. ↑ Miesten Ykköspesis Pesäpalloliitto. Viitattu 18.7.2021.
  2. ↑ Maakuntasarjat länsilohko - Ilmoittautuneet joukkueet Pesistulospalvelu. Arkistoitu 18.7.2021. Viitattu 18.7.2021.
  3. ↑ Vuoden lukkarit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
  4. ↑ Vuoden pelinjohtaja pesis.fi. Arkistoitu 3.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
  5. ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain Rasilainen, Matti. Viitattu 5.1.2018.
  6. ↑ Liitto-Lehdistö-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 14.1.2018.

Aiheesta muualla