Arbetet
Nykymaailmassa Arbetet, joko keskustelunaiheena, relevanttina hahmona tai symbolisena päivämääränä, on saavuttanut merkittävän merkityksen eri alueilla. Politiikassa, kulttuurissa, tieteessä tai jokapäiväisessä elämässä Arbetet on asettanut itsensä keskeiseksi elementiksi, joka antaa sävyn toimillemme ja päätöksillemme. Tässä artikkelissa analysoimme Arbetet:n vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä sekä sen vaikutusta yhteiskuntaamme. Ilmestymisestään lähtien Arbetet on herättänyt huomattavaa kiinnostusta ja sen läsnäolo herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa tänään.
| Osa artikkelisarjaa: |
| Työväenkulttuuri Suomessa |
|---|
 |
Arbetet oli Turussa vuosina 1908–1918 ilmestynyt ruotsinkielinen sosiaalidemokraattinen sanomalehti.[1]
Turun ja Varsinais-Suomen ruotsinkielisen työväenlehden perustajana toimi Turun ruotsinkielinen työväenyhdistys. Vuonna 1910 siitä tuli SDP:n ruotsinkielisen keskusjärjestön Finlands Svenska Arbetarförbundin äänenkannattaja. Turussa ja välillä myös Helsingissä toimitettu Arbetet levisi Varsinais-Suomen lisäksi myös Uudellemaalle. Sisällissodan jälkeen lehteä ei enää perustettu uudelleen, vaan SDP:n ruotsinkieliseksi äänenkannattajaksi tuli helsinkiläinen Arbetarbladet.[1]
Lehti ilmestyi aluksi kerran, vuodesta 1912 kahdesti ja vuonna 1918 kolmesti viikossa. Sen levikki nousi 1910-luvulla yli neljän tuhannen.
Vastaavat päätoimittajat
- Johan Adolf Ojala (1909)
- Arthur Blomqvist (1910)
- Ivar Hörhammer (1910–1912)
- William Lundberg (1912–1917)
- Axel Åhlström (1917–1918)
- K. H. Wiik (1910–1918).[1]
Lähteet
- ↑ a b c Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter, s. 36. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-239-1