Nykymaailmassa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta:stä on tullut yhä tärkeämpi. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua. Teknologinen kehitys, yhteiskunnalliset muutokset, tieteellinen kehitys tai jopa poliittiset tapahtumat ovat osaltaan auttaneet Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta:tä ottamaan näkyvän paikan julkisella asialistalla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta:een, analysoimalla sen vaikutuksia, vaikutuksia ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: Psykologian oppiaine liitettiin sittemmin suurelta osalta lääkikseen, eli jos yhdistetetään, niin maininnat/sisältöä myös siitä aihepiiristä kuvaavaan artikkeliin. |
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta oli yksi Helsingin yliopiston 11 tiedekunnasta vuosina 2004–2016.[1][2] Tiedekuntaan kuuluivat käyttäytymistieteiden laitos ja opettajankoulutuslaitos.[3]
Tiedekunta muodostettiin entisestä kasvatustieteellisestä tiedekunnasta ja humanistisesta tiedekunnasta irtautuneista psykologian ja puhetieteiden laitoksista.[2]
Vuoden 2017 alussa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta organisoitui uudelleen ja vaihtoi nimensä takaisin kasvatustieteelliseksi tiedekunnaksi. Tiedekunnasta irtautuivat psykologia ja logopedia lääketieteelliseen tiedekuntaan ja fonetiikka ja kognitiotiede humanistiseen tiedekuntaan. Tiedekunnassa on kaksi osastoa: kasvatustieteiden osasto ja harjoittelukoulut.