Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta:n aihetta ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Olipa kyseessä olennainen hahmo, historiallinen tapahtuma, ajankohtainen aihe tai jokin muu kiinnostava näkökohta, perehdymme sen alkuperään, kehitykseen ja seurauksiin. Analysoimme sen vaikutusta eri aloilla kulttuurista politiikkaan, mukaan lukien talous ja teknologia. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan kokonaisvaltaisen ja rikastuttavan vision Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta:stä, jonka tavoitteena on ymmärtää sen merkitys ja vaikutus nykymaailmassa.
Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta on yksi Helsingin yliopiston 11 tiedekunnasta. Se on Suomen suurin ja vanhin teologinen tiedekunta ja yksi Turun akatemiaan vuonna 1640 perustetusta neljästä kantatiedekunnasta.
Teologisessa tiedekunnassa on perustutkinto-opiskelijoita noin 1 200 ja väitöskirjatutkijoita 200.[1] Tiedekunnan dekaanina toimii professori Antti Räsänen ja varadekaaneina toimivat professori Jutta Jokiranta, yliopistonlehtori Pekka Kärkkäinen ja professori Auli Vähäkangas.[2]
Tiedekunnassa toimii yksi tutkimuksen huippuyksikkö Muinaisen Lähi-idän imperiumit (Suomen Akatemian huippuyksikkönä 2018–2025), joka toimii teologisen tiedekunnan lisäksi humanistisessa tiedekunnassa.[3] Aikaisempia huippuyksiköitä ovat professori Martti Nissisen johtama Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa (2014–2019)[4][5] ja professori Risto Saarisen johtama Järki ja uskonnollinen hyväksyminen (2014–2019).[6] Akatemiaprofessori Simo Knuuttila johti Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen tutkimusyksikköä (2008–2013).[7] Aikaisempia huippuyksikköjä ovat olleet muun muassa akatemiaprofessori Heikki Räisäsen johtama eksegetiikan alaa tutkinut Varhaisen juutalaisen ja kristillisen ideologian muotoutumisen tutkimusyksikkö (huippuyksikkönä 2000–2005) sekä Knuuttilan johtama antiikin, keskiajan ja uuden ajan alun aatehistoriaa tutkinut Mielen historian tutkimusyksikkö (huippuyksikkönä 2002–2007).
Maailmanlaajuinen QS World University by Subject -vertailu arvioi vuonna 2023 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan sijalle 22 teologian ja uskonnontutkimuksen alalta.[8] Vuonna 2022 teologinen tiedekunta saavutti samassa vertailussa sijan 20.[9]
Osastot
Teologisessa tiedekunnassa on viisi osastoa:
Henkilöitä
- Anneli Aejmelaeus, Vanhan testamentin eksegetiikan professori
- Lars Aejmelaeus, eksegetiikan emeritusprofessori
- Kaarlo Arffman, kirkkohistorian emeritusprofessori
- Ismo Dunderberg, Uuden testamentin eksegetiikan professori
- Jaana Hallamaa, sosiaalietiikan professori
- Markku Heikkilä, käytännöllisen teologian emeritusprofessori
- Simo Heininen, yleisen kirkkohistorian emeritusprofessori
- Eila Helander, kirkkososiologian professori
- Jyrki Knuutila, käytännöllisen teologian professori (ma.)
- Simo Knuuttila, teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian professori
- Heikki Kotila, käytännöllisen teologian professori (k. 2010)
- Aila Lauha, kirkkohistorian, erityisesti uusimman ajan kirkkohistorian, professori 1998-2019
- Antti Marjanen, gnostilaisuuden ja varhaiskristillisen kirjallisuuden professori
- Martti Nissinen, Raamatun ja muinaisitämaisen kirjallisuuden professori
- Miikka Ruokanen, dogmatiikan professori
- Heikki Räisänen, Uuden testamentin eksegetiikan dosentti
- Risto Saarinen, ekumeniikan professori
- Jouko Sihvo, kirkkososiologian professori 1989–1996
- Raija Sollamo, Raamatun alkukielten professori emerita
- Jouko Talonen, kirkkohistorian professori
- Kirsi Tirri, uskonnonpedagogiikan professori
- Reijo Työrinoja, vs. teologisen etiikan ynnä uskonnonfilosofian professori, systemaattisen teologian professori
Lähteet
- ↑ Tietoa teologisesta tiedekunnasta Teologinen tiedekunta. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ Johto Teologinen tiedekunta. Viitattu 13.10.2024.
- ↑ Tutkimus Helsingin yliopisto, Muinaisen Lähi-idän imperiumit. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ Huippuyksikkö Changes in Sacred Texts and Traditions. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ Sandell, Markku: Osa Raamatusta on käännösvirheitä ja kulttuurisia tulkintoja – "Pyhän tekstin muuttuminen on välttämätöntä, koska sen täytyy olla relevanttia omalle ajalleen" Yle. 30.5.2019. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ Saarinen, Risto: Järki ja uskonnollinen hyväksyminen: Suomen Akatemian huippuyksikkö teologisessa tiedekunnassa 2014–2019 Teologinen Aikakauskirja. 2020. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ Huippuyksiköt: Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö Suomen Akatemia. Arkistoitu 10.5.2009. Viitattu 4.1.2010.
- ↑ QS World University Rankings by Subject 2023: Theology, Divinity & Religious Studies QS topuniversities. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ Teologia ja uskonnontutkimus nousi reilusti yliopistorankingissa Teologinen tiedekunta. 8.4.2022. Viitattu 4.10.2023.
Aiheesta muualla
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
