Itikka (Seinäjoki)

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Itikka (Seinäjoki), josta on tullut erittäin tärkeä nykyään. Itikka (Seinäjoki) on näkökohta, joka on kiinnittänyt laajan joukon ihmisiä aina akateemikoista ja alan asiantuntijoista tavallisiin ihmisiin, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään sen vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Näillä linjoilla analysoidaan erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Itikka (Seinäjoki):een, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Itikka (Seinäjoki):n tärkeyttä eri yhteyksissä tarkastellaan perusteellisesti sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin, jotta voidaan edistää tämän aiheen täydellisempää ja syvempää ymmärtämistä.

Itikka
Itikanmäki toukokuussa 2023.
Itikanmäki toukokuussa 2023.
Kaupungin kartta, jossa Itikka korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Itikka korostettuna.
Kaupunki Seinäjoki
Suuralue Kantakaupunki
Kaupunginosa nro 7
Väkiluku 614[1] (31.12.2022)
Postinumero(t) 60120
Lähialueet

Itikka on Seinäjoen 7. kaupunginosa[2] Kantakaupungin suuralueella. Kaupunginosa jakaantuu kahteen pientilastoalueeseen: Itikkaan (020) ja Rengastiehen (023).[3]

Itikan kaupunginosassa sijaitsee Rytmikorjaamo sekä 1890-luvulla rakennettu noin 5 000 neliömetrin kokoinen Kalevan navetta, joka avattiin remontin jälkeen vuonna 2020 kulttuurikeskuksena.[4][5] 2010-luvun aikana Itikan ilme koki muutoksen, kun entisestä tehdasympäristöstä muutettiin asuinalue.

Sijainti

Itikka sijaitsee Seinäjoen keskustan vieressä Vaasantien ja Kantatie 67:n risteyskohdassa. Aluetta rajaa pohjois-eteläsuunnassa Kantatie 67 ja itä-länsisuunnassa Seinäjoki–Vaasa-rautatie.

Historia

1800-luvulla kaupanteko keskittyi Östermyraan, joka oli nuoren kunnan ydinkeskus. 1870-luvulla kaupanteon painopiste siirtyi Joupin, Jouppilan ja Nyykoolin seudulle.[6] Sopivaksi kauppapaikaksi muodostui ensin Nygårdin talosta nimensä saanut Nyykoolinmäki, nykyinen Itikanmäki, joka sijaitsi Ylistaroon, Ilmajoelle ja Nurmoon johtavien teiden risteyksessä. Sinne nousi yksityisten kauppiaiden puotien lisäksi vuosisadan vaihteen tienoilla Seinäjoen Osuuskaupan päämyymälä, joka toimi siinä kunnes uusi funkkis-osuuskauppa rakennettiin 1936 nykyiseen Keskus- ja Koulukadun risteykseen.[7]

Nyykoolista tuli nuoren kunnan ydinkeskus, jonka alueelle keskittyi kaupanteon lisäksi vähäinen teollisuus. Nyykoolinmäellä sijaitsi myös kunnallishallinto, sivistys ja ensimmäiset pankit.[8] Nyykoolin- tai Itikanmäelle nousi 1925 myös Matti Visannin piirtämät kunnantalo, sittemmin kauppalantalo, ja säästöpankin talo.[7]

2010-luvulla Itikka-osuuskunnan rakennukset purettiin ja entiselle tehdasalueelle rakennettiin noin kolmesataa kerrostaloasuntoa.[9][10][11] Vuonna 2017 valmistui myös Lakeuden Aamunkoi -niminen silta, joka yhdistää Itikanmäen Seinäjoen keskustaan.[12][11]

Galleria

  • Rytmikorjaamo -klubi Vaasantieltä nähtynä, sisäänkäynti rakennuksen toisella puolella.
    Rytmikorjaamo -klubi Vaasantieltä nähtynä, sisäänkäynti rakennuksen toisella puolella.
  • Atria Oyj:n vuonna 2010 rakennettu toimistotalo joen rannassa Itikanmäellä.
    Atria Oyj:n vuonna 2010 rakennettu toimistotalo joen rannassa Itikanmäellä.
  • Lakeuden Aamunkoi -kävelysilta on yhdistänyt kaupungin keskustan ja Itikanmäen vuodesta 2017 lähtien.
    Lakeuden Aamunkoi -kävelysilta on yhdistänyt kaupungin keskustan ja Itikanmäen vuodesta 2017 lähtien.

Lähteet

  • Mäki, Aki: Kauppa kävi jotta pirellä piti. (Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa) Vaasa Oy, 1988. ISBN 952-90043-2-X

Viitteet

  1. ↑ Peltokangas, Heikki: Seinäjoen asukasluku pullistelee yllättävästi Ilkka-Pohjalainen. 28.5.2023. Viitattu 30.5.2023.
  2. ↑ Seinäjoen kaupunki: Seinäjoen kantakaupungin kaupunginosat (Arkistoitu – Internet Archive).
  3. ↑ Seinäjoen kaupungin karttapalvelu kartat.seinajoki.fi. Viitattu 1.3.2019.
  4. ↑ Kalevan navetan ostanut Petri Pihlajaniemi haluaa vanhoihin rakennuksiin elämää – "Ei se hyödytä, jos ne seisoo tyhjänä" Yle Uutiset. 12.1.2018. Viitattu 22.3.2019.
  5. ↑ Taidekeskukseksi muuttuva Kalevan navetta saa jälleen uuden vuokralaisen – Tällä kertaa muuttovuorossa on lastenkulttuurikeskus Louhimo Ilkka. 30.01.2019. Viitattu 22.3.2019.
  6. ↑ Mäki 1988, s. 10–11
  7. ↑ a b Mäki, Aki: Kauppa kävi, jotta pirellä piti – Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa. Vaasa: Vaasa Oy, 1988. ISBN 952-90043-2-X
  8. ↑ Mäki 1988, s. 17
  9. ↑ Seinäjoen Itikanmäelle kerrostaloalue Yle Uutiset. 28.6.2010. Viitattu 1.3.2019.
  10. ↑ Seinäjoen Itikanmäen rakentaminen vauhtiin Yle Uutiset. 28.3.2012. Viitattu 1.3.2019.
  11. ↑ a b Seinäjoen kaupunki: Itikanmäen avoimet ovet ja Lakeuden aamunkoi -sillan vihkiäiset 9.9.. seinajoki.fi. 1.9.2017. Arkistoitu 5.9.2019. Viitattu 22.2.2023.
  12. ↑ Lakeuden aamunkoi nousee – Itikanmäen kävelysillasta on tulossa Seinäjoen uusin maamerkki Yle Uutiset. 27.1.2017. Viitattu 1.3.2019.