Kantakaupunki (Seinäjoki)

Tässä artikkelissa tutkimme Kantakaupunki (Seinäjoki):n aihetta yksityiskohtaisesti ja analysoimme sen eri näkökohtia, vaikutuksia ja näkökulmia. Kantakaupunki (Seinäjoki) on ollut viime aikoina mielenkiintoisen ja kiistan kohteena, ja sen merkitys kasvaa edelleen eri alueilla. Näillä sivuilla perehdymme sen historiaan, kehitykseen ja seurauksiin sekä sen herättämiin mielipiteisiin ja keskusteluihin. Monitieteisestä lähestymistavasta tarkastelemme Kantakaupunki (Seinäjoki):tä eri näkökulmista ja yritämme valaista sen vaikutuksia ja merkityksiä. Lyhyesti sanottuna tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota laaja ja tiukka näkemys Kantakaupunki (Seinäjoki):stä, jonka tarkoituksena on rikastaa tietoa ja keskustelua tästä aiheesta.

Seinäjoen kantakaupunki
Seinäjoen kantakaupunkia.
Seinäjoen kantakaupunkia.
Kaupunki Seinäjoki
Suuralue nro 5
Väkiluku 14 492 [1]  (31.12.2022)
Kaupunginosat

Kantakaupunki on Seinäjoen suuralue. Sen asukasluku oli 12 955 joulukuussa 2015.[2] Siihen kuuluvat pientilastoalueet ovat Seinäjoen keskusta, Itikka, Marttila, Pohja, Rengastie, Uppa, Puukapernaumi, Kivistö läntinen ja Hallila.[2]

Suuralueella on kaupungin ydinkeskustan lisäksi tätä ympäröiviä rivi-, omakoti- ja kerrostaloalueita. Keskustasta kauimpana sijaitsevat osa-alueet ovat Kivistö läntinen ja Hallila.[3]

Kaupunginosat

Kuvia

Lähteet

  1. Peltokangas, Heikki: Seinäjoen asukasluku pullistelee yllättävästi Ilkka-Pohjalainen. 28.5.2023. Viitattu 30.5.2023.
  2. a b Tietoa Taskuun (2016) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Seinäjoen kaupungin karttapalvelu kartat.seinajoki.fi. Viitattu 2.1.2019.