Seinäjoen vaakuna
Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Seinäjoen vaakuna:n kiehtovaan maailmaan. Seinäjoen vaakuna on ollut perustavanlaatuinen osa yhteiskuntaa alkuperästään sen kehitykseen kautta historian, ja se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin avulla tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Seinäjoen vaakuna:stä kiinnostavan aiheen kaikille, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan tietämystään tästä aiheesta. Sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen merkityksellisyyteen nykyään sukeltaamme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme täysin ymmärtää Seinäjoen vaakuna:n merkityksen ja roolin maailmassamme. Älä missaa tätä täydellistä opasta, joka vie sinut löytämään kaiken, mitä sinun tulee tietää Seinäjoen vaakuna:stä!
Seinäjoen kunnanvaakuna on suoraan kaupungin nimeen viittaava puhuva vaakuna.
Vaakunan on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson, ja se vahvistettiin käyttöön 16. toukokuuta 1951. Vaakunan selitys on ”hopeisessa kilvessä sininen reunasta reunaan ulottuva sakaraharjainen ja juurestaan aaltokoroinen muuri”.
Vuoden 2009 kuntaliitosten yhteydessä uuden Seinäjoen kaupungin vaakunasta järjestettiin suunnittelukilpailu. Suunnittelukilpailun vaihtoehdoista yksikään ei mennyt läpi. Kari Hokkanen esitti alkuperäisen vaakunan hyväksymistä niin, että siihen sovellettaisiin vapaudenristiä. Yhdistyvän kaupungin vaakunaksi valitiin lopulta kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti alkuperäinen vaakuna äänin 32–18.[1]
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
Viitteet
- ↑ Uusi Seinäjoki saa entisen vaakunan Yle.fi. Viitattu 4.12.2020.
- Alajärven vaakuna
- Alavuden vaakuna
- Evijärven vaakuna
- Ilmajoen vaakuna
- Isojoen vaakuna
- Isonkyrön vaakuna
- Karijoen vaakuna
- Kauhajoen vaakuna
- Kauhavan vaakuna
- Kuortaneen vaakuna
- Kurikan vaakuna
- Lappajärven vaakuna
- Lapuan vaakuna
- Seinäjoen vaakuna
- Soinin vaakuna
- Teuvan vaakuna
- Vimpelin vaakuna
- Ähtärin vaakuna
Lakkautettujen kuntien vaakunat