Heimotulet
Tässä artikkelissa tutkimme Heimotulet:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Heimotulet:llä on ollut ja on keskeinen rooli monilla alueilla sen historian vaikutuksesta, sen merkityksestä nykyään ja tulevaisuuden ennusteisiin. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme, kuinka Heimotulet on muokannut elämäämme ja vaikuttaa siihen edelleen, sekä sen läsnäolon seurauksia eri alueilla. Monitieteisen lähestymistavan avulla perehdymme Heimotulet:n läpikotaisin ja yritämme selvittää sen monimutkaisuutta ymmärtääksemme paremmin sen asemaa yhteiskunnassa.
| Heimotulet | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Heimotulet |
| Tekijä | Terho Sakki |
| Valmistumisvuosi | 1965 |
| Teostyyppi | veistos |
| Sijainti | Kirkkopuisto |
| Koordinaatit | 62°47′14″N 22°50′52″E / 62.787127°N 22.847735°E |
|
|
|
Heimotulet on kuvanveistäjä Terho Sakin veistos Seinäjoen Kirkkopuistossa. [1] Se paljastettiin karjalaisjuhlien yhteydessä 1965[2]. Myös Karjalanmuistojen kivenä tunnettu patsas kuvaa sitä, kuinka viime sodissa kotinsa menettäneet karjalaiset ovat onnistuneet sopeutumaan yhteiskuntaan uusilla asuinalueillaan, mutta toisaalta kyenneet säilyttämään siteet menneisyyteensä.
Veistoksen jalustaan on kaiverrettu teksti:
- Ja urohot astuvat kumpuin yöstä
- ja kertovat muinaiskansan työstä
- ja neuvovat polvea nousevaa
- oi, Karjala, muistojen maa
- Tämän Karjalan muistojen kiven pystyttivät yhdessä
- eteläpohjalaiset ja maakunnan karjalaiset
Lähteet
- ↑ Puistojen ja puutarhojen kaupunki (pdf) Seinäjoki: Seinäjoen kaupungin puistotoimi. Viitattu 25.5.2013.
- ↑ ”Heimotulet” paljastettiin Seinäjoella. Helsingin Sanomat, 23.8.1965, s. 3. Näköislehden aukeama (tilaajille).
