Jarl Eklund

Nykyään Jarl Eklund on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Sen vaikutukset ovat syvällisiä ja sen vaikutukset tuntuvat jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Kun perehdymme Jarl Eklund:n tutkimukseen, huomaamme sen merkityksen nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutuksen siihen, miten suhtaudumme ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Jarl Eklund:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi tutkimme, kuinka Jarl Eklund on kehittynyt ajan myötä ja mitä tulevaisuudennäkymiä tälle aiheelle nähdään. Liity kanssamme tälle jännittävälle matkalle Jarl Eklund:n maailman halki!

Pyynikinlinna

Jarl Eklund (20. helmikuuta 1876 Kirkkonummi – 30. elokuuta 1962 Helsinki[1]) oli suomalainen arkkitehti.[2]

Henkilöhistoria

Eklundin vanhemmat olivat juristi, tilanomistaja, valtiopäivämies Gustaf Viktor Eklund ja Karolina Maria Vilhelmina Oelze. Hänen puolisonsa vuodesta 1893 oli Margareta Gesellius (k. 1911) ja vuodesta 1912 Martha Magdalena von Wendt.[2] Eklund valmistui arkkitehdiksi Suomen Polyteknillisestä opistosta vuonna 1899. Hän työskenteli ensin Gustaf Nyströmin ja Gesellius-Lindgren-Saarisen arkkitehtitoimistoissa sekä yleisten rakennusten ylihallituksessa kunnes vuonna 1905 perusti oman arkkitehtitoimiston.[3]

Eklundin suunnittelemia rakennuksia ja kohteita

Eklundin suunnittelutuotanto käsittää pääasiassa teollisuusrakennuksia, kartanoita ja yksityisiä asuintaloja.[3]

Helsingissä

Kalastajatorpan vanhempi osa
  • Kasarmikatu 38, Helsinki 1908
  • Ehrensvärdintie 3, Helsinki – 1911[4]
  • Engelinaukio 8, Helsinki – 1914
  • Armfeltintie 8, Helsinki – 1917
  • Merimiehenkatu 29, Helsinki – 1923
  • Stenbäckinkatu 26 – Lastenlinnantie 15, Helsinki – 1927[5]
  • Taidehalli, Nervanderinkatu 3 – 1928, Hilding Ekelundin kanssa
  • Kalastajatorppa, Helsinki Munkkiniemi – 1936
  • Vuorikatu 20, Helsinki – 1938
  • Merimiehenkatu 34, Helsinki – 1951

Muualla Suomessa

Villateollisuuden muistomerkki, obeliskin ja vesialtaan suunnitteli Jarl Eklund ja Ossian Donnerin profiilikuvan Gerda Qvist. Muistomerkki on vuodelta 1956, se sijaitsee Hyvinkään Donnerinpuistossa.[6]

Lähteet

  1. ↑ Jarl Eklund kuollut. Helsingin Sanomat, 1.9.1962, s. 12.
  2. ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1934, s. 107. Viitattu 24.1.2021.
  3. ↑ a b Jarl Eklund Suomen rakennustaiteen museo. Arkistoitu 18.2.2008. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
  4. ↑ Jarl Eklund Korttelit.fi. Arkistoitu 17.6.2008. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
  5. ↑ Taka-Töölö Kortteli 517 Helsingin Sanomat. 19.5.1995. Viitattu 14.10.2020.
  6. ↑ Villateollisuuden muistomerkki (Ossian Donnerin obeliski) Hyvinkään kaupunki. Viitattu 31.3.2025.
  7. ↑ Oitbackan kartano oitbackagard.com. Viitattu 17.10.2021.
  8. ↑ Historiaa - Kartanot Mäntsälän kunta. Arkistoitu 30.1.2009. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
  9. ↑ Pyynikinlinna Opasmedia. Arkistoitu 9.4.2008. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
  10. ↑ Matala, Heikki: Jatuli XVI:Kemi Oy:n rakentamisen historiaa, s. 384-385. Kemi: Pohjolan Sanomat, 1977.

Aiheesta muualla