Kiinankaali

Tänään haluamme sukeltaa Kiinankaali:n jännittävään maailmaan. Puhummepa sitten Kiinankaali:n historiasta, sen vaikutuksista tämän päivän yhteiskuntaan tai sen mahdollisista sovelluksista tulevaisuudessa, Kiinankaali on aihe, joka ei lakkaa hämmästyttämästä meitä. Tässä artikkelissa tutkimme Kiinankaali:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä. Riippumatta siitä, oletko asian asiantuntija vai vasta huomaamassa sen olemassaoloa, kutsumme sinut uppoutumaan tähän kiehtovaan universumiin ja tutustumaan kaikkeen, mitä Kiinankaali tarjoaa meille.

Kiinankaali
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Kaalit Brassica
Laji: rapa
Alalaji: pekinensis
Kolmiosainen nimi

Brassica rapa ssp. pekinensis
(Lour.) Hanelt

Kiinankaali (salaattikiinankaali) (Brassica rapa Pekinensis-ryhmä, syn. Brassica pekinensis) on lehtivihanneksena käytettävä nauriin lajikeryhmä. Salaattikiinankaalille läheinen lajikeryhmä on pinaattikiinankaali (Brassica rapa Chinensis-ryhmä).

Kiinankaalin lehdissä on paksut mehevät lehtiruodit. Sitä käytetään raakana silppuna salaateissa ja keitettynä tai höyrytettynä useissa itämaisissa ruokalajeissa, muun muassa kevätkääryleiden täytteessä. Kiinankaalin suurimpia käyttäjiä maailmassa ovat korealaiset, joiden kansallisruoassa kimchissä kiinankaali on oleellinen ainesosa.[1]

Kiinankaalia alettiin viljellä Kiinassa 400-luvulla. Eurooppaan se on tuotu 1800-luvulla, Suomeen se rynnisti edullisena keskitalven salaattiaineena 1960-luvulla.[2] Suosituimmillaan se oli 1980-luvulla, usein yhdistettynä punaisen paprikan ja vihreiden herneiden kanssa. Helsingin Sanomien pakinoitsija Pii kirjoitti vuonna 1988: ”Eikö kukaan voisi tehdã mitãän tukahduttavalle, painostavalle ja mauttomalle kiinankaalivirralle, jolla meitä piinataan lähes kaikissa ruokapaikoissa ja jopa hienoissa ravintoloissa salaatin nimellä?”[3]

Prosymidonia sisältävien fungisidien käytön kiinankaaliviljelmillä on todettu saavan aikaan mustia täpliä kaalinlehtiin.[4]

Kiinankaali kukkii.

Lähteet

  1. Gastronomie (Arkistoitu – Internet Archive) 2/2005
  2. Raholan syötävät sanat (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Kolbe, Pirkko: Päivästä päivään. Helsingin Sanomat, 18.9.1988, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
  4. http://www.rirdc.gov.au/programs/AFO-Newsletter-76-Nov04.pdf

Aiheesta muualla