Otto Donner (kielitieteilijä)

Tässä artikkelissa Otto Donner (kielitieteilijä):n aihetta käsitellään eri näkökulmista ja keskusteluista. Otto Donner (kielitieteilijä) on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri osa-alueilla ja herättänyt suuria odotuksia asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Seuraavilla riveillä tarkastellaan Otto Donner (kielitieteilijä):een liittyviä seurauksia, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja, jotta tästä aiheesta saadaan kattava ja valaiseva näkemys. Lisäksi otetaan huomioon erilaiset mielipiteet ja lähestymistavat analyysin rikastamiseksi ja moniulotteisen näkemyksen saamiseksi Otto Donner (kielitieteilijä):stä.

Walter Runeberg, Otto Donnerin rintakuva
Otto Donner

Otto Donner (15. joulukuuta 1835 Kokkola – 17. syyskuuta 1909 Helsinki) oli Helsingin yliopiston sanskritin ja vertailevan kielitieteen professori, kansallisten tieteiden organisaattori sekä kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö (nyk. opetusministeriä vastaava tehtävä), valtiopäivämies ja senaattori Mechelinin senaatissa.[1]

Henkilöhistoria

Donner väitteli tohtoriksi vuonna 1863 intialaisia ja suomalaisia maailmanluomisselityksiä käsitelleellä teoksella. Hän opiskeli myös Berliinissä ja toimitti useita suomalais-ugrilaisia kieliä ja indoeurooppalaisia kieliä käsitelleitä teoksia, muun muassa ensimmäisen vertailevan suomalais-ugrilaisen sanakirjan. Hän oli perustamassa Suomalais-Ugrilaista Seuraa ja organisoimassa muinaismuistojen keruuta. Lisäksi hän toimi sihteerinä ja varapuheenjohtajana Suomen muinaismuistoyhdistyksessä, jonka kokoelmista tuli myöhemmin Suomen kansallismuseon kokoelmien perusta. Hän opetti joukkoa tärkeimpiä suomalaisia kielitieteilijöitä, muun muassa E. N. Setälää, G. J. Ramstedtia ja Artturi Kannistoa.[1][2]

Donner otti osaa pappissäädyn edustajana valtiopäiville vuosina 1877, 1882, 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904 ja 1905.[1]

Otto Donnerin vanhemmat olivat kauppaneuvos Anders Donner ja Olivia Mathilda Dahlström. Otto Donnerin ensimmäinen puoliso oli Louise Malm ja toinen Minette Munck. Hänen lapsiaan ensimmäisestä avioliitosta olivat teollisuusyrittäjä ja diplomaatti Ossian Donner, Agda Matilda Wasastjérna (o.s. Donner), taiteenharrastaja ja mesenaatti Otto Donner sekä insinööri, teollisuusjohtaja ja antroposofi Uno Donner. Hänen lapsiaan toisesta avioliitosta olivat fennougristi ja poliittinen aktivisti Kai Donner, tilanomistaja, sukututkija ja päätoimittaja Harry Donner sekä Lotta Svärd -aktiivi Eva Louise Tigerstedt (o.s. Donner).[1]

Teoksia

  • Kalevipoeg jumalaistarulliselta ja historialliselta kannalta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1866.
  • Vertaileva sanakirja suomalais-ugrilaisten kielten alalla = Vergleichendes Wörterbuch der finnish-ugrischen Sprachen. 1. Frenckell ja pojan kirjakauppa, 1874.
  • Vertaileva sanakirja suomalais-ugrilaisten kielten alalla = Vergleichendes Wörterbuch der finnish-ugrischen Sprachen. 2. Frenckell ja pojan kirjakauppa, 1876
  • Vertaileva sanakirja suomalais-ugrilaisten kielten alalla = Vergleichendes Wörterbuch der finnish-ugrischen Sprachen. 3. G. W. Edlund, 1888.
  • Suomen ja Venäjän välisistä kauppa- ja tullisuhteista. WSOY, 1893.
  • Eduskunnan laatimat ehdotukset uusiksi kunnallisasetuksiksi. Suomalainen Kansa, 1909.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d Otto Donner Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. ↑ Otto Donner. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.

Katso myös

Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet