Perniön rautatieasema
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Perniön rautatieasema, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri alueilla. Perniön rautatieasema on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja jopa tavallisten kansalaisten huomion merkityksellisyytensä ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Perniön rautatieasema on ollut analyysin, keskustelun ja pohdinnan kohteena, mikä on synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia tästä aiheesta. Tässä mielessä on erittäin tärkeää syventää Perniön rautatieasema:n tuntemusta ja ymmärrystä, jotta voidaan rikastuttaa keskustelua ja edistää kokonaisvaltaista ja kriittistä näkemystä asiasta. Siksi seuraavien linjojen mukaisesti tutkitaan Perniön rautatieasema:n eri ulottuvuuksia tarkoituksena tarjota täydellinen ja objektiivinen katsaus tähän tämän päivän yhteiskunnan kannalta merkitykselliseen aiheeseen.
| Perniö | |
|---|---|
| Bjärnå | |
 Perniön vanha rautatieasema |
|
| Perustiedot | |
| Lyhenne | Pö |
| Rataosa | Helsinki–Turku |
| Sijainti | |
| Osoite | Raitkorventie 7, 25520 Perniö as |
| Kunta | Salo (vuoteen 2008 Perniö) |
| Etäisyydet |
Salo 17,0 km Karjaa 39,9 km |
| Avattu | 1. helmikuuta 1899 |
| Lakkautettu | 1. heinäkuuta 1992 |
| • henkilöliikenne | 29. toukokuuta 1988 |
| Liikenne | |
| Liikennöitsijä(t) | VR |
| Asemarakennus | |
| Suunnittelija | Bruno Granholm |
| Materiaali | puu |
| Rakennettu | 1898 |
| Ratapiha | |
| Raiteisto | 4 (purettu) |
|
|
|
Perniön rautatieasema (ruots. Bjärnå järnvägsstation, lyh. Pö, ratakm 126+942) on entinen rautatieliikennepaikka rantaradan varrella Salon kaupungissa Perniön asemanseudulla. Nykyisin asemarakennus toimii päiväkotina ja sen jäljellä oleva makasiini osto- ja myyntiliikkeenä.
Historia
Rantarataa suunniteltaessa sen linjaus jakoi perniöläisten mielipiteitä. Osa asukkaista halusi radan kulkevan kirkonkylän kautta, osa taas sen itäpuolitse. Kun itäisempi linjaus osoittautui edullisemmaksi, se toteutettiin. Tämän jälkeen Perniön rautatieasemalle etsittiin sopivaa paikkaa kirkonkylän pohjoispuolelta, ja lopulta se sijoitettiin Paarskylään, noin neljä kilometriä kirkolta pohjoiseen. Tästä seurasi kuitenkin, että Perniön kirkolta asemalle kulkevalle tielle jouduttiin rakentamaan silta Perniönjoen yli. Ensimmäinen juna saapui Perniön asemalle syyskuussa 1898, kun rata oli valmistunut ajettavaan kuntoon Karjaalta Uskelan Ylhäisiin saakka.[1]
Bruno Granholmin suunnittelema rautatieasema valmistui vuonna 1898 ja se otettiin käyttöön vuonna 1899. Lähialueen teollisuus ja ruukit hyötyivät rantaradasta ja rakensivat poikkeuksellisen suuret makasiinit aseman läheisyyteen. Asemaakin täytyi laajentaa jo vuonna 1900. Aseman ympäristöön Perniön kuntaan kasvoi merkittävä asutuskeskittymä, jossa toimi suuri meijeri, konepaja, teurastamo ja mylly.[2]
Aseman liikennettä hankaloitti juuri ennen asemaa tiukka kaarre, jota täytyi lähestyä hiljaa. Aseman merkitys väheni 1900-luvun loppupuolella ja henkilöliikenne lopetettiin asemalla 1988 ja siitä tehtiin miehittämätön seisake 1990. Perniön viljavaraston vaihde siirrettiin muualle samalla kun tavaraliikenne lopettiin 1992. Rantaradan oikaisu otettiin samana vuonna käyttöön, ja tarpeeton rataosuus purettiin seuraavana kesänä. Nykyään rantarata kulkee tunnelissa asemanseudun pohjoispuolelta.[2]
Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Perniön rautatieasemanseudun yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[3]
Lähteet
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 38. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
- ↑ a b Markku Nummelin: Rantarata, s. 75-77. Kustantaja Laaksonen, 2008. ISBN 978-952-99685-8-9
- ↑ Perniön rautatieasemanseutu Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.