Seppo Sariola

Nykymaailmassa Seppo Sariola:stä on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnan eri alueilla. Taloudellisista vaikutuksistaan ​​jokapäiväiseen elämään Seppo Sariola on noussut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aiheeksi. Sen merkitys on sen kyky vaikuttaa siihen, miten ihmiset, yritykset ja instituutiot kohtaavat erilaisia ​​haasteita ja mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Seppo Sariola:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin ja hyötyihin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla yritämme ymmärtää, kuinka Seppo Sariola muokkaa nykymaailmaa ja miten se voi vaikuttaa tulevaisuuteen.

Seppo Sariola (27. heinäkuuta 1913 Turku – 2. toukokuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.[1]

Seppo Sariola kävi Suomen Näyttämöopiston 1936–1938 ja kiinnitettiin heti Helsingin Kansanteatteriin. Sotavuosina hän työskenteli Aunuksen Teatterissa.[2]

Hän näytteli pitkään Turun Teatterissalähde? sekä Suomen Työväen Teatterissa vuodesta 1949, vuoden verran Kemin kaupunginteatterissa ja 1957–1963 Teatteri Jurkassa. Hänen pitkäaikaisin työpaikkansa oli Ylen Radioteatteri vuodesta 1963.[2][3] 1980-luvun alussa hän työskenteli Suomen Kansallisteatterissa[4].

Sariola näytteli noin 25 elokuvassa,[1] lähinnä pienissä vinjeteissä. Hänen suurin elokuvaroolinsa oli Riepuniemen Matti kurjalistokuvauksessa Ryysyrannan Jooseppi (1955).

Filmografia

Lähteet

  1. ↑ a b Seppo Sariola Elonetissä.
  2. ↑ a b Kuolleita: Näyttelijä Seppo Sariola. Helsingin Sanomat, 4.5.1990, s. 4. Näköislehti (maksullinen).
  3. ↑ Seppo Sariola 50-vuotias. Helsingin Sanomat, 27.7.1963, s. 9. Näköislehti (maksullinen).
  4. ↑ Sariola Seppo ilona.tinfo.fi. Viitattu 3.7.2024.