Nykyään Emmanuelle Charpentier on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Jo vuosikymmeniä Emmanuelle Charpentier on ollut jatkuva keskustelunaihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Johtuipa sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämäämme, politiikkaan, tieteeseen tai populaarikulttuuriin, Emmanuelle Charpentier on onnistunut asettumaan olennaiseksi elementiksi ihmisten elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme Emmanuelle Charpentier:n eri puolia sen historiasta sen vaikutuksiin nykymaailmassa ymmärtääksemme sen tärkeyttä ja roolia elämässämme.
Emmanuelle Charpentier | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. joulukuuta 1968 Juvisy-sur-Orge, Ranska |
Kansalaisuus | Ranska |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Pasteur-instituutti |
Tutkimusalue | biokemia ja mikrobiologia |
Tunnetut työt | CRISPR |
Palkinnot |
Japani-palkinto (2017), Kavli-palkito (2018) Wolfin lääketieteen palkinto (2020) ![]() |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
|
Emmanuelle Charpentier (s. 11. joulukuuta 1968 Juvisy-sur-Orge, Ranska[1]) on ranskalainen biokemisti ja mikrobiologi. Charpentier tunnetaan erityisesti yhdessä Jennifer Doudnan kanssa kehittämästään CRISPR/Cas9-menetelmästä. Charpentier ja Doudna saivat Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2020 kehittämistään genominmuokkausmenetelmistä[2].
Charpentier valmistui filosofian tohtoriksi Pasteur-instituutista vuonna 1995. Vuodesta 2002 vuoteen 2009 hän toimi tutkimusryhmänsä johtajana Wienin yliopistossa ja tutki erityisesti Streptococcus pyogenes -bakteeria ja sen geenien säätelyä. Vuonna 2009 Charpentier siirtyi Uumajan yliopistoon, jossa hänen tutkimuskohteensa oli bakteerien RNA ja erityisesti CRISPR-jaksot S. pyogenes- bakteerin genomissa. Bakteeri hyödyntää näitä jaksoja puolustautuessaan viruksia vastaan. Nämä tutkimukset johtivat geenimuokkaukseen käytettävän CRISPR-Cas9 -menetelmän kehittämiseen yhdessä Doudnan kanssa. Charpentier ja Doudna julkaisivat tutkimustensa tulokset vuonna 2012. Charpentier on perustanut geeniteknologiayrityksen CRISPR Therapeutics.[2][3][4][5][6]
Vuonna 2013 Charpentier aloitti professorina Hannoverin yliopistossa, ja vuonna 2015 hän siirtyi Max Planck -instituutin infektiobiologian laitokselle ja on ollut sen johtaja vuodesta 2018. Charpentier on saanut useita tunnustuksia muun muassa Japani-palkinnon vuonna 2017, Kavli-palkinnon vuonna 2018 ja Wolfin lääketieteen palkinnon vuonna 2020.[3][4][5][7]