Robert Lefkowitz

Robert Lefkowitz:n artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti erilaisia ​​tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia. Käsittelemme tärkeimpiä kysymyksiä, jotka ovat johtaneet keskusteluihin ja pohdiskeluihin ajan mittaan, sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Syventävän analyysin ja monitieteisten lähestymistapojen avulla tutkimme sen historiallisia, kulttuurisia, poliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta voimme ymmärtää paremmin sen merkitystä nykymaailmassa. Lisäksi tarkastelemme alan viimeisintä tutkimusta ja edistysaskeleita sekä tulevaisuudennäkymiä, jotka voisivat leimata sen kehitystä. Älä missaa tätä täydellistä artikkelia Robert Lefkowitz:stä!

Robert Lefkowitz
Henkilötiedot
Syntynyt15. huhtikuuta 1943
Koulutus ja ura
Tutkinnot Columbian yliopisto
Harvardin yliopisto
Instituutti Howard Hughes Medical Institute
Duken yliopisto
Tutkimusalue Biokemia
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto
Aiheesta muualla
www.lefkolab.org

Robert J. Lefkowitz (1943, New York, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen lääkäri ja tieteilijä, joka sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2012 G-proteiinikytkentäisten reseptorien tutkimisesta. Hän jakoi palkinnon Brian Kobilkan kanssa. Lefkowitz on tutkinut ja löytänyt useita G-proteiinikytkentäisiä reseptoreja, muun muassa β-adenergisiä reseptoreja käyttämällä jodin radioaktiivista isotooppia sisältäviä hormoneja, muun muassa adrenaliinia ja kortikotropiinia. Nämä tutkimuksensa hän aloitti vuonna 1968. Lefkowitzin työ on auttanut ymmärtämään solujen reseptorien toimintaa.[1] Tutkimus on merkittävä myös, koska useat lääkeaineet vaikuttavat G-proteiinikytkentäisiin reseptoreihin. Lefkowitz työskentelee Howard Hughes Medical Institutessa ja biokemian professorina Duke Universityssä.[2][3][4]

Lähteet

  1. ↑ Hallamaa, Teemu: Kemian Nobel-palkinto Yhdysvaltoihin 10.10.2012. Yle Uutiset. Viitattu 10.10.2012.
  2. ↑ Press Release: Smart receptors on cell surfaces Nobelprize.org. Kungliga Ventenskapsakademin. Viitattu 10.10.2012. (englanniksi)
  3. ↑ Scientific Background on the Nobel Prize in Chemistry 2012: Studies of G-protein-coupled receptors (PDF) Kungliga Ventenskapsakademin. Viitattu 10.10.2012. (englanniksi)
  4. ↑ Kemian nobel solun reseptorien tutkijoille Tiede.fi. Viitattu 10.10.2012.