John B. Goodenough

Tässä artikkelissa perehdymme John B. Goodenough:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia ja merkitystä nykyisessä ympäristössä. Analysoimme jokaisen asiaankuuluvan näkökohdan yksityiskohtaisesti sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan ja tarjoamme laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. John B. Goodenough on ollut mielenkiinnon ja keskustelun kohteena useilla alueilla, ja tämän tutkimuksen avulla pyrimme valaisemaan sen pääkomponentteja ja vaikutuksia. Liity kanssamme tälle jännittävälle matkalle löytääksesi kaikki, mitä John B. Goodenough tarjoaa meille, ja sen rooli nykymaailmassa.

John B. Goodenough
Henkilötiedot
Koko nimi John Bannister Goodenough
Syntynyt [1]
Kuollut25. kesäkuuta 2023 (100 vuotta)
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Clarence Zener
Tutkimusalue Kiinteän olomuodon fysiikka, materiaalitiede, Nobel-palkinto ja litiumioniakku
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (2019)
Aiheesta muualla
www.me.utexas.edu/people/faculty-directory/goodenough

John Bannister Goodenough[2] (25. heinäkuuta 1922 Jena, Saksa[3] – 25. kesäkuuta 2023, Austin, Yhdysvallat[3][4][5]) oli yhdysvaltalainen fyysikko ja materiaalitieteilijä. Goodenough tunnetaan erityisesti hänen työstään ladattavien litiumioniakkujen kehityksessä. Hän kehitti niissä käytettäviä materiaaleja. Goodenoughille myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 2019 yhdessä M. Stanley Whittinghamin ja Akira Yoshinon kanssa litiumioniakkujen kehittämisestä[6].

Tutkimus

Lapsuutensa Goodenough eli New Havenissa Conneticutissa ja 12-vuotiaana hänet lähettiin Grotonin yksityiskouluun Massachusettsiin. Goodenough opiskeli aluksi matematiikkaa Yalen yliopistossa, josta hän valmistui kandidaatiksi vuonna 1943. Tämän jälkeen hän siirtyi opiskelemaan fysiikkaa Chicagon yliopistoon, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 1951 ja tohtoriksi jo seuraavana vuonna 1952. Vuodesta 1952 alkaen Goodenough oli MIT:n tutkimusryhmässä, jossa hän tutki materiaalien magneettisia ominaisuuksia. Tutkimukset ovat johtaneet muun muassa hajasaantimuistisovellutuksiin. MIT:ssä työskennellessään Goodenough kehitti kiinteiden materiaalien magneettisia ominaisuuksia kuvaavat Goodenough–Kanamori-säännöt.[6][7][8][9]

Öljykriisin innoittamana Goodenough alkoi 1970-luvulla tutkia vaihtoehtoisia energianlähteitä[10]. Vuosina 1976-1986 hän toimi epäorgaanisen kemian professorina ja laitoksenjohtajana Oxfordin yliopistossa. Siellä hän teki ensimmäiset merkittävät tutkimuksensa koskien litiumioniakkuja. Goodenough ryhmineen havaitsi, että litiumkobolttioksidi on rakenteeltaan interkalaatioyhdiste ja soveltuu rakenteensa perusteella katodimateriaaliksi. Goodenough ryhmineen rakensi akun, jossa katodina oli litiumkobolttioksidi ja elektrolyyttinä propyleenikarbonaattiin liuotettu litiumtetrafluoroboraatti.[6][8][7][9] Vuonna 1991 Sony valmisti ensimmäisen kaupallisen ladattavan litiumioniakun Goddenoughin kehittämästä litiumkobolttioksidikatodista ja grafiittianodista.[7]

Vuonna 1986 Goodenough siirtyi professoriksi Texasin yliopistoon kone- ja sähkötekniikan osastolla. Texasin yliopistossa Goodenough kehitti litiumioniakkujen materiaaleja edelleen muun muassa litiumrautafosfaatteja. Goodenough kirjoitti 8 kirjaa ja oli mukana kirjoittamassa yli 800 tieteellistä julkaisua.[8][7][9]

Tunnustukset

Goodenough sai litiumioniakkuja koskevista tutkimuksistaan useita tunnustuksia muun muassa Enrico Fermi -palkinnon vuonna 2009[2], National Medal of Science -palkinnon vuonna 2011[11], Welch Award in Chemistry vuonna 2017[12] ja Royal Society of Chemistryn Copley-mitalin vuonna 2019[8]. Vuonna 2019 Goodenough sai litiumioniakkujen kehittämisestä Nobelin kemianpalkinnon ja hän jakoi sen M. Stanley Whittinghamin ja Akira Yoshinon kanssa[6].

Lähteet

  1. ↑ Brockhaus Enzyklopädie (BNF , verkkoversio)View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ a b John Goodenough The Electrochemical Society. Viitattu 9.10.2019.
  3. ↑ a b John B. Goodenough Nobel Prize.org. Viitattu 28.6.2023.
  4. ↑ Goodenough, Nobel laureate who gave the world Li-ion batteries, passes away thehindubusinessline.com. Viitattu 26.6.2023.
  5. ↑ UT Mourns Lithium-Ion Battery Inventor and Nobel Prize Recipient John Goodenough UT News. 26.6.2023. The University of Texas at Austin. Viitattu 27.6.2023. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d Scientific Background on the Nobel Prize in Chemistry 2019: Lithium Ion Batteries Kungliga Vetenskaps Akademin. Viitattu 9.10.2019. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d Steve LeVine: The man who brought us the lithium-ion battery at the age of 57 has an idea for a new one at 92 Quartz. 5.2.2015. Viitattu 9.10.2019. (englanniksi)
  8. ↑ a b c d Inventor of the lithium-ion battery, Professor John Goodenough, awarded Royal Society’s prestigious Copley Medal 23.5.2019. Royal Society of Chemistry. Viitattu 9.10.2019. (englanniksi)
  9. ↑ a b c John Goodenough University of Texas at Austin. Viitattu 9.10.2019. (englanniksi)
  10. ↑ They developed the world’s most powerful battery Kungliga Vetenskaps Akademin. Viitattu 9.10.2019. (englanniksi)
  11. ↑ Lucy Madison: Obama honors recipients of science, innovation and technology medals 1.2.2013. CBS News. Viitattu 9.10.2019.
  12. ↑ 2017 Welch Award in Chemistry recipient The Welch Foundation. Viitattu 9.10.2019.