Hans von Euler-Chelpin

Nykymaailmassa Hans von Euler-Chelpin:stä on tullut äärimmäisen tärkeä ja merkityksellinen aihe eri alueilla ja sektoreilla. Sen vaikutus on ollut huomattava yhteiskunnassa, taloudessa, politiikassa, kulttuurissa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Syntymisestään lähtien Hans von Euler-Chelpin on synnyttänyt loputtomia keskusteluja, keskusteluja ja analyyseja, joiden avulla olemme ymmärtäneet sen laajuuden ja vaikutuksen nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Hans von Euler-Chelpin:een liittyviä eri reunoja ja näkökohtia, analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen nykyisiä vaikutuksia ja haasteita sekä sen mahdollista tulevaa kehitystä. Siinä tarkastellaan, kuinka Hans von Euler-Chelpin on muuttanut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua, sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita tulevaisuudelle.

Hans von Euler-Chelpin
Henkilötiedot
Syntynyt15. helmikuuta 1873
Augsburg, Saksa
Kuollut6. marraskuuta 1964 (91 vuotta)
Tukholma, Ruotsi
Kansalaisuus Ruotsi ruotsalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Berliinin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Hermann Emil Fischer
Instituutti Göttingenin yliopisto
Tukholman yliopisto
Tutkimusalue Kemia
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (1929)

Hans Karl August Simon von Euler-Chelpin (15. helmikuuta 1873 Augsburg – 6. marraskuuta 1964 Tukholma) saksalaissyntyinen ruotsalainen biokemisti.[1] Hän sai vuonna 1929 Nobelin kemianpalkinnon yhdessä Arthur Hardenin kanssa sokerien käymisen ja sokerien käymiseen tarvittavien entsyymien tutkimisesta.[2]

Von Euler-Chelpin syntyi Saksassa ja opiskeli kemiaa Berliinin yliopistossa Hermann Emil Fischerin ja A. Rosenheimin sekä fysiikkaa E. Warburgin ja Max Planckin johdolla. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1895. Valmistumisen jälkeen von Euler-Chelpin työskenteli 1896–1897 Göttingenin yliopistossa Walther Hermann Nernstin alaisena. Kesällä 1897 hän siirtyi Tukholmaan Svante Arrheniuksen laboratorioon.[3]

Hän oli ensimmäisessä avioliitossa merkittävän ruotsalaisen luonnontieteilijän Astrid Cleven kanssa. He saivat viisi lasta, joista Karin Stolpe oli kääntäjä ja Ulf von Euler-Chelpin (1905-1983) professori ja myös Nobel-palkittu.[4]

Lähteet

  1. ↑ Hans von Euler-Chelpin Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.12.2016. (englanniksi)
  2. ↑ The Nobel Prize in Chemistry 1929 Nobelprize.org. Viitattu 6.12.2016. (englanniksi)
  3. ↑ Hans von Euler-Chelpin – Biographical Nobelprize.org. Viitattu 6.12.2016. (englanniksi)
  4. ↑ Alva Dahl: Karin Stolpe, 1907–2003 Svenskt översättarlexikon. Viitattu 5.5.2019. (ruotsiksi)