Gerhard Ertl

Nykymaailmassa Gerhard Ertl:stä on tullut toistuva ja tärkeä aihe yhteiskunnassa. Gerhard Ertl on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua joko päivittäisen elämän vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai vaikutuksensa vuoksi uusien teknologioiden kehitykseen. Muinaisista ajoista nykypäivään Gerhard Ertl on ollut tutkimuksen ja pohdinnan kohteena, ja se on synnyttänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja lähestymistapoja. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Gerhard Ertl:een ja analysoimme sen merkitystä ja sen vaikutusta eri yhteyksissä. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Gerhard Ertl:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja historiassa.

Gerhard Ertl
Gerhard Ertl vuonna 2007
Gerhard Ertl vuonna 2007
Henkilötiedot
Syntynyt10. lokakuuta 1936
Stuttgart, Saksa
Kansalaisuus saksa
Koulutus ja ura
Tutkinnot

Stuttgartin yliopisto

Münchenin teknillinen yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Heinz Gerischer
Instituutti

Hannoverin Gottfried Wilhelm Leibniz -yliopisto,
Ludwig-Maximilians-Universität München,
Münchenin teknillinen yliopisto,
Berliinin vapaa yliopisto,
Berliinin teknillinen yliopisto,
Max Planck -instituutin Fritz Haber -tutkimusinstituutti,

Humboldt-yliopisto
Tutkimusalue epäorgaaninen kemia, materiaalikemia
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto
Wolfin palkinto

Gerhard Ertl (s. 10. lokakuuta 1936, Stuttgart, Saksa[1]) on emeritusprofessori fysikaalisen kemian osastolla Max Planck -instituutin Fritz Haber -tutkimusinstituutissa. Hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 2007 työstään pintakemian menetelmien kehittämisessä[1].

Pintakemian tutkimus mahdollistui 1960-luvulla tyhjiöiden tuottamiseen vaadittavan teknologian myötä. Mahdollisimman täydellisen tyhjiön tuottaminen on oleellista, jotta reaktio saadaan toteutumaan vieraiden molekyylien puuttumatta reaktion kulkuun. Gerhard Ertl oli ensimmäisten joukossa soveltamassa uutta teknologiaa uuteen kemianalaan. Hän perehtyi erityisesti Haber–Bosch-prosessiin ja selitti myöhemmin sen yksityiskohtaisen toiminnan. Haber–Bosch-prosessissa typestä ja vedystä tuotetaan ammoniakkia käyttämällä rautaa katalyyttinä. Gerhard Ertlin tutkimus on mahdollistanut muun muassa prosessin paremman hyödyntämisen kemianteollisuudessa. Ertl jäi eläkkeelle vuonna 2004[1].

Lähteet

  1. ↑ a b c d Gerhard Ertl - Autobiography Nobel Prize. Viitattu 12.7.2012. (englanniksi)