Kärpäslammi on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Tämä aihe, jolla on merkittävä vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin, on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Kautta historian Kärpäslammi on kehittynyt ja vaikuttanut muun muassa kulttuuriin, tieteeseen, politiikkaan ja talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme Kärpäslammi:n merkitystä ja vaikutusta ja keskustelemme sen vaikutuksista nykymaailmassa. Kärpäslammi on aihe, joka ansaitsee tarkastelun perusteellisesti sen todellisen merkityksen ymmärtämiseksi elämässämme, alkuperästään sen merkitykseen nykyään.
Kärpäslammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Kuhmoinen |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Pääskylänjoen valuma-alue (35.76) |
Laskujoki | oja Kuoksenjärveen [1] |
Järvinumero | 35.764.1.023 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 123,5 m [1] |
Rantaviiva | 1,101 km [2] |
Pinta-ala | 4,954 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Kärpäslammi[1] eli Kärpäsjärvi[2] on Pirkanmaalla Kuhmoisten Poikuskulmalla sijaitseva järvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 5,0 hehtaaria ja se on 450 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Se sijaitsee aivan Kuoksenjärven Kylmälahden eteläpuolella. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata tai suota. Järven rantaan on rakennettu kolme vapaa-ajan asuntoa. Eteläpuolella sijaitsee entinen maatila Kärpäsmäki.[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Pääskylänjoen valuma-alueella (35.76), jonka Pukarajärven alueeseen (35.764) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 123,5 metriä mpy. Siihen on johdettu yksi oja ja toinen laskee Kylmälahdelle.[2][1]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järveä ei ollut merkitty.[4]
Vuoden 1965 peruskartassa järven nimenä oli Kärpäsjärvi. Tuolloin järven ympäristössä oli peltoja, joista osa jatkui järven rantaan asti.[5] Vuoden 1986 peruskartassa järven nimenä oli Kärpäslammi ja suurin osa järven ympäristön pelloista oli metsittynyt.[6]