Maisenjärvi
Nykyään Maisenjärvi on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Maisenjärvi:n tärkeys on näkynyt jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla politiikasta teknologiaan, mukaan lukien kulttuuri ja koulutus. Maisenjärvi on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin maallikoidenkin huomion herättäen syvällisiä keskusteluja, tutkimusta ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme Maisenjärvi:n vaikutuksia ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen sekä eri asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkemyksiä aiheesta. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mikä rooli Maisenjärvi:llä on nyky-yhteiskunnassa ja miten se voi vaikuttaa elämäämme lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
| Maisenjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Pälkäne |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71) |
| Laskujoki | oja Vähäjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.714.1.015 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 105,6 m [1] |
| Rantaviiva | 0,871 km [2] |
| Pinta-ala | 3,393 ha [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Maisenjärvi |
|
|
|
|
Maisenjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Pälkäneellä Kankaansyrjän lähellä sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 3,4 hehtaaria ja se on 350 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Se sijaitsee Pälkäneveden ylittävän harjujakson delta-alueen länsisivulla Syrjäharjun rinteen juurella. Harjualueen kainalossa olevaa aluetta kutsutaan Maiseksi. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria ja sen rannoille on rakennettu kaksi vapaa-ajan asuntoa. Sen rantaviivan pituus on 850 metriä ja sen rannat ovat suota. Etelässä pellot ulottuvat järven rantaan asti. Järvelle tulee tie Aitoolta.[2][1][3]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Mallasveden ja Pälkäneveden alueella (35.71), jonka Pälkäneveden alueeseen (35.714) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 105,6 metriä mpy. Järveä ympäröivää suota on ojitettu ja sen ojat on johdettu järveen. Etelän suunnasta ojiin on yhdistetty kaksi metsäojaa. Yksi oja on järven laskuoja, joka virtaa peltoaukean poikki luoteeseen, jossa se yhtyy Vimmunkulman pelloilla Vähäjärveen laskevaan johto-ojaan.[2][1]
Historiaa
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa Maise oli autiota suota lukuun ottamatta rajan takana olevaa niittymaata. Maisen ylitti silloin kuntaraja. Vuoden 1957 peruskartassa Maisen peltoaukea oli raivattu nykyisenlaiseksi. Pohjoispuolella sijaitsi Sikovuori, jota ei ollut silloin vielä kaivettu. Ensimmäinen sorakuoppa näkyy vuoden 1979 kartassa. Nykyään Sikovuori on kaivettu lähes kokonaan pois.[4][5][6][7]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Maisenjärvi, Pälkäne (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ Maisenjärvi, Pälkäne (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050735.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) Viitattu 3.1.2018. suomi
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2141 07 Aitoo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1957. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 3.1.2018.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2141 07 Aitoo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1977. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 3.1.2018.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2141 07 Aitoo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 3.1.2018.