Nykyään Norojärvi (Orivesi) on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Norojärvi (Orivesi):stä on tullut keskeinen elementti ihmisten elämässä. Sen vaikutukset ulottuvat taloudesta, politiikasta, kulttuurista jokaisen yksilön jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Norojärvi (Orivesi):n eri puolia ja sitä, miten se on muuttunut ajan myötä. Alkuperäistään sen merkitykseen nykymaailmassa Norojärvi (Orivesi) on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja kiistoja lähitulevaisuudessa.
Norojärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Orivesi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Venehjoen valuma-alue (35.74) |
Laskujoki | ei laskuojaa [1] |
Järvinumero | 35.743.1.021 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 173,8 m [1] |
Rantaviiva | 0,795 km [2] |
Pinta-ala | 2,674 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Norojärvi [2][1] on Pirkanmaalla Orivedellä Vitelin ja Lauttakulman välissä sijaitseva järvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 2,7 hehtaaria, se on 350 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Järvi on erämaassa sijaitseva metsäjärvi, jolla ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 800 metriä ja sen rannat ovat pääosin suomaata ja hieman metsämaata. Sen lounaisrantaan on rakennettu vapaa-ajan asunto, jonne tulee Hirsilästä tie.[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Venehjoen valuma-alueella (35.74), jonka Taipaleenjoen alaosan alueeseen (35.743) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 173,8 metriä mpy. Järveen ei ole johdettu ojia, mutta sen länsipuolella olevalta suolta alkaa kuivatusoja, joka johtaa Ylä-Viteliin.[2][1]