Tässä artikkelissa tutkimme Raukoselkä:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Raukoselkä on jättänyt merkittävän jäljen moderniin maailmaan teknologiavaikutuksestaan populaarikulttuurin rooliin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Raukoselkä on muokannut uskomuksiamme, arvojamme ja käyttäytymistämme ja kuinka sen jatkuva läsnäolo vaikuttaa elämäämme nykyään. Tämä artikkeli pyrkii antamaan syvemmän ymmärryksen Raukoselkä:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa sekä pohtimaan sen tulevaisuutta ja kehitystä.
Raukoselkä | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Orivesi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Längelmäveden alue (35.72) |
Laskujoki | oja Koljonselkään [1] |
Järvinumero | 35.722.1.041 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 84,2 m [1] |
Rantaviiva | 0,49 km [2] |
Pinta-ala | 1,361 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Raukoselkä [2][1] on Pirkanmaalla Orivedellä Leväslahden kylän lähellä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
Lammen pinta-ala on 1,4 hehtaaria ja se on 100 metriä pitkä ja 50 metriä leveä. Se sijaitsee Leväslahden peltoaukean keskellä olevan kosteikon keskellä. Lammella ei ole kartan mukaan kovin paljon avovettä eikä myöskään saaria. Sen rantaviivan pituus on 500 metriä ja sen rannat ovat leveältä alalta avosuota. Sen lähiympäristössä sijaitsee viisi maatilaa ja niiden lisäksi muuta haja-asutusta. Kosteikon luoteispuolelta sen ohittaa yhdystie 3280.[2][1][3]
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueella (35.7) Längelmäveden alueeseen (35.72), jonka Koljonselän alueeseen (35.722) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 84,2 metriä mpy. Siihen laskee luontaisestikin kaakosta päin Mikkolanjärven ja Vähäjärven yhteinen laskuoja. Siihen tulee myös kaakosta suoraksi kaivettu johto-oja, johon on kerätty peltojen kuivatusojia ja esimerkiksi kauempaa ojitetun Aukeasuon. Lammen kilometrin mittainen laskuoja laskee Koljonselän lounaispäässä Mustansuunlahteen.[2][1]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa Raukoselän paikalla näkyy lahti, jonka rantaviiva seuraa samoja muotoja kuin 85–87,5 metrin korkeuskäyrä. Tämä lienee ollut tilanne ennen vuoden 1830 Kaivannon kanavan tapaturmaa, jossa Längelmäveden ja samalla Koljonselkä vedenpinta aleni pari metriä. Kalmbergin kartta on piirretty aineistoinaan tuon ajan pitäjänkarttoja, jossa edeltävä vedenpinnan korkeus on ollut vielä näkyvillä. Lammen selkä-attripuutti saattaa olla peräisin tuolta ajalta. Lahden pohjukassa sijaitsi Liveslahden kylä, johon kuului viisi maataloa. Niiden ympärillä oli vähän peltomaata ja laajat niityt.[4]
Vuoden 1957 peruskartassa lammen nimi on vielä ”Raukolanselkä”. Muuten ei vuosina 1957–1986 tapahtunut lammelle tai sen lähiympäristössä suuria muutoksia.[5][6][7]