Vahlajärvi:n maailmassa on monenlaisia mielipiteitä ja lähestymistapoja, jotka voivat synnyttää intohimoisia keskusteluja. Vahlajärvi on aihe, joka herättää kiinnostuksen monissa ihmisissä ympäri maailmaa, joko historiallisen merkityksensä, synnyttämänsä kiistan, yhteiskuntavaikutuksensa tai kulttuurielämän vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa aiomme tutkia erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Vahlajärvi:een, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Vahlajärvi on aihe, joka ansaitsee analysoinnin ja keskustelun avoimesti ja reflektoivasti, sen alkuperästä kehitykseen, mahdollisten seurausten ja tulevaisuuden ennusteiden kautta. Liity kanssamme tälle Vahlajärvi:n löytö- ja pohdiskelumatkalle!
Vahlajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Pälkäne |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kukkian reitin valuma-alue (35.78) |
Laskujoki | oja Kukkiaan [1] |
Järvinumero | 35.781.1.012 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 124,9 m [1] |
Rantaviiva | 1,807 km [2] |
Pinta-ala | 15,144 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Vahlajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Pälkäneellä Luopioiste lähellä ja Laipanmaan metsäalueella sijaitseva järvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 15,1 hehtaaria ja se on 600 metriä pitkä ja 400 metriä leveä. Sen etelärannalla sijaitsee jyrkänne, mutta muualla rannat ovat loivempia. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,8 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Sen pohjoisrannalle on rakennettu vapaa-ajan asunto. Sinne johtaa tie Niittylahdelta.[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Kukkian reitin valuma-alueella (35.78), jonka Kukkian alueeseen (35.781) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 124,9 metriä mpy. Siihen on johdettu kaksi ojaa, joista toinen on Pihtilammen laskuoja. Järven oma laskuoja yhtyy Heinäjärven laskuojaan, joka laskee Niittylahdessa Kukkian Läyliään.[2][1]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi oli kirjoitettu ”Leipäjärvi”. Sen laskujoki juoksi Heinäjärven, jota kutsuttiin silloin ”Rautajärveksi”, kautta Kukkiaan. Vuoden 1956 peruskartassa ei järvelle tullut vielä metsäteitä, mutta niitä näkyy seuraavassa vuoden 1977 kartassa. Mökkiä ei ole vielä vuoden 1987 kartassa.[4][5][6][7]