Nykyään Kastantajärvi on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Ajan myötä Kastantajärvi:n merkitys on kasvanut arkielämän eri osa-alueilla, ja siitä on tullut pohdinnan ja keskustelun paikka monille. Kastantajärvi on onnistunut vangitsemaan monien ihmisten huomion ja herättämään kiinnostuksen yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan sen vaikutuksiin henkilökohtaisella tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Kastantajärvi:een, tarjotaksemme laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on epäilemättä merkityksellinen myös tulevaisuudessa.
Kastantajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Hämeenlinna |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kukkian reitin valuma-alue (35.78) |
Laskujoki | Rytisenoja [1] |
Järvinumero | 35.788.1.005 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 118 m [1] |
Rantaviiva | 0,632 km [2] |
Pinta-ala | 1,53 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Kastantajärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa sijaitseva järvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 1,5 hehtaaria ja se on 1,1 kilometriä pitkä ja 450 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 650 metriä.[2][1][3]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Kukkian reitin valuma-alueella (35.78), jonka Pitkälänojan valuma-alueeseen (35.788) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 118 metriä mpy.[2][1]
Tämä artikkeli on luotu automaattisesti, ja se saattaa sisältää ongelmia, kuten kieliopillisia virheitä tai aiheeseen kuulumattomia kuvia. Artikkelin loi JHokkanenBot -botti. |